Lasten koronarokottaminen voitaisiin aloittaa ehkä jo kesällä – tässä 12 kysymystä ja vastausta lasten rokottamiseen liittyen

11:28
Video: Toteutuuko Suomen laumarokotesuoja kesään mennessä, onko koronarokotteen haittavaikutuksista syytä huoleen? THL:n Mia Kontio vastasi polttaviin rokotekysymyksiin Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelmassa.

Koronarokotetutkimuksia tehdään hyvää vauhtia jo lapsillekin, ja ensimmäisiä myyntilupia 12–15-vuotiaiden rokottamiseen voidaan odottaa ehkä jo kesälle. Tässä uutisessa asiantuntijat vastaavat lasten koronarokotuksiin liittyviin yleisiin kysymyksiin.

Lasten ja nuorten rokotukset voidaan Suomessa käynnistää, kun koronarokotteet ovat saaneet myyntiluvan myös lasten osalta.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole ainoatakaan rokotetta, jolla olisi myyntilupa 0–15-vuotiaiden rokottamiseen. Sen sijaan Pfizerin ja BioNtechin koronavirusrokotetta on voitu antaa jo yli 16-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville, mutta muiden rokotteiden ikäraja on ollut 18.

Pfizer ja BioNtech ovat kuitenkin ilmoittaneet hakevansa koronarokotteelleen hyväksyntää Euroopan lääkevirastolta (EMA) myös 12–15-vuotiaiden ikäryhmään.

Maaliskuun lopulla yhtiöt kertoivat, että 12–15-vuotiaille annetut testiannokset antoivat onnistuneita tuloksia koronavirusta vastaan. Nuorilla ei todettu haitallisia oireita ja suoja virusta vastaan oli jopa 100-prosenttinen. 

Rokotetutkimuksia on aloitettu nuoremmillakin lapsilla aina 6 kuukauden ikäisiin vauvoihin saakka. Lasten ja nuorten rokottaminen voi siis tulla ajankohtaiseksi jo kesällä, mistä syystä kokosimme tähän juttuun tärkeimmät kysymykset rokotteisiin liittyen.

Asiantuntijoina kysymyksiin vastaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek sekä Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Milloin ensimmäisiä myyntilupia myös lasten käyttöön hyväksytyille koronarokotteille voisi olla odotettavissa?

Mika Rämet: Pfizerin ja BioNtechin rokotteella on jo myyntilupa yli 16-vuotiaille. Myyntilupahakemus 12–16-vuotiaille on jätetty, ja se voi tulla jo kesällä.

Kuinka pitkällä lasten koronarokotetutkimukset ovat tällä hetkellä? Milloin niiden voidaan odottaa valmistuvan?

Mika Rämet: Pfizerin tutkimus on valmistunut heidän ilmoituksensa mukaan yli 12-vuotiailla ja Faasi 1 -tutkimuksen rekrytointi on aloitettu 5–12-vuotiaiden osalta Yhdysvalloissa. Moderna on myös käynnistänyt lasten tutkimukset, AstraZenecalla ne on taas keskeytetty. Myös Johnson&Johnsonin rokotteen osalta lapsitutkimukset on ainakin tilapäisesti keskeytetty.

Kehitetäänkö lapsille aivan omaa koronarokotetta?

Mika Rämet: Lapsilla tutkitaan samoja rokotteita kuin aikuisillakin, mutta annos täytyy selvittää lapsilla erikseen eri ikäryhmissä.

Millaisessa tilanteessa lapsia voitaisiin ryhtyä rokottamaan nopeallakin aikataululla?

Hanna Nohynek: Heti, kun meillä on myyntiluvallisia rokotteita sekä yhteinen tahtotila siitä, millä perustein lapsia voidaan rokottaa.

Minkä ikäisille lapsille rokotteita voitaisiin mahdollisesti antaa?

Hanna Nohynek: Myyntiluvan mukaisesti mennään. Aloitetaan 12–15-vuotiaista, ja kun myyntilupia saadaan tätä nuoremmille, tulisi heidänkin rokottamisensa mahdolliseksi.

Mika Rämet: Todennäköisesti yli 12-vuotiailla jo lähiaikoina, sitä nuorempien osalta joudutan nähdäkseni odottamaan ainakin loppusyksyyn. 

Olisiko osa rokotteista porrastetusti eri ikäisille lapsille suunnattuja, vai käytettäisiinkö kaikille lapsille samaa rokotetta?

Hanna Nohynek: Tämä riippuu täysin myyntiluvista, odotellaan lääkeviranomaisten hyväksyntää.

Mika Rämet: Sama rokote, mutta annos voi vaihdella. 

Miten lapsia rokotettaisiin? Ketkä priorisoitaisiin ensin?

Hanna Nohynek: Jo nyt rokotetaan 16–17-vuotiaita lapsia, jos he kuuluvat lääketieteellisiin riskiryhmiin. Eli riskiryhmät olisivat todennäköisesti etusijalla. Keitä sen jälkeen rokotettaisiin, riippuisi tautitaakasta ja lasten roolista koronavirusten tartuntaketjuissa. THL on nimittämässä työryhmän, joka tulee tekemään ehdotuksen priorisoinnista ja niistä ehdoista, joiden perusteella rokotetta voidaan suositella myös lapsille.

Miksi lapsillekin tarvittaisiin omaa rokotetta, eikö aikuisväestön laumasuoja riittäisi suojaamaan heitä?

Hanna Nohynek: Hyvä kysymys. Jos Suomessa saavutetaan korkea koronarokotuskattavuus, yli 70 %, tartuntaketjut varmasti lyhenevät ja jopa pysähtyvät. Tällöin myös lapset ovat paremmassa suojassa koronalta. Jos laumasuoja jää vaillinaiseksi virusmuunnosten vuoksi tai sen vuoksi, että rokotteen suojateho olisi lyhytikäinen, lapset voivat infektoitua ja joskus myös sairastua, ja näin ylläpitää viruskiertoa yhteiskunnassa.

Minkälaiset lapset hyötyisivät koronarokotteesta eniten?

Hanna Nohynek: Erityisesti lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat.

Ovatko nykyinen koronavirus ja sen muunnokset sellaisia, että lapsia tulisi rokottaa niitä vastaan?

Hanna Nohynek: Tällä hetkellä ei ole viitettä siitä, että koronavirus olisi hyvin vaarallinen lapsille. Erilaiset virusmuunnokset tarttuvat jonkin verran tehokkaammin, ja silloin myös lapsia sairastuu. Lasten rokottamiseen vaikuttaa hyötyjen ja haittojen punninta, ja sitä varten tarvitsemme lääkeviranomaisen kannanoton.

Mika Rämet: Lasten (kuten muidenkin) osalta tulee punnita rokotteella saatavia hyötyjä mahdollisiin haittoihin. Nämä selventyvät tutkimusten avulla. Lapset ansaitsevat lapsilla tutkittuja lääkkeitä ja rokotteita. 

Milloin lasten rokottaminen tulisi Suomessa aikaisintaan kyseeseen?

Hanna Nohynek: Jos Suomessa käytössä olevat rokotteet saavat myyntiluvan lapsille, asia tulee ajankohtaiseksi oletettavasti jo kesällä.

Mika Rämet: Yläkouluikäisten osalta jo mahdollisesti ennen koulun alkamista, ala-asteikäisillä ja sitä nuoremmilla menee nähdäkseni pidempään. 

Kuinka lasten ja aikuisten rokotetutkimukset eroavat toisistaan?

Hanna Nohynek: Periaatteessa eivät mitenkään. Samat hyvän tutkimustavan säännöt pätevät niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Tehotutkimusten tekemistä uusilla koronarokotteilla lumekontrolloidusti on kyseenalaistettu eettisiin näkökohtiin vedoten, koska meillä on jo niin tehokkaita rokotteita saatavilla. Jatkossa uusille käyttökohteille ja rokotteille haetaan myyntilupia joko immunogeenisuus- ja turvallisuustutkimusten avulla, tai sitten vertailemalla kahta eri koronarokotetta.

Mika Rämet: Tutkimukset tehdään samalla tavalla. Ensin tulee Faasi 1, jossa tutkitaan pienellä ryhmällä siedettävyyttä ja immuunivasteita, jotta saadaan käsitys sopivasta annoksesta. Sitten tulevat laajemmat tutkimukset (faasit 2 ja 3), joissa rokotetta tutkitaan laajemmalla ryhmällä. Ikäryhmissä edetään asteittain alaspäin huomioiden tulokset aiemmista ikäryhmistä. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja