Tänä jouluna lahjoista voi joutua karsimaan moni sellainenkin perhe, jolla on ennen ollut niihin varaa. Energiakriisi ja inflaatio ovat syöneet suomalaisten kotitalouksien ostovoimaa kiihtyvällä tahdilla.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan ja Kelan selvityksen mukaan Ukrainan sotaan liittyvän hintojen nousun jälkeen köyhyysrajan alapuolelle on pudonnut runsaat 60 000 uutta kotitaloutta.
Turun yliopiston kasvatuspsykologian professorin Niina Junttilan mukaan lapsille kannattaa puhua asiasta mahdollisimman rehellisesti.
– Vähän isommat lapset kyllä näkevät tilanteen, vaikka kuinka ajateltaisiin, etteivät he ymmärrä sodasta tai energiansäästöstä. Se [säästäminen] voi myös olla yhteinen päämäärä, hän sanoo.
Jos lapsi on aikaisemmin saanut kaiken mahdollisen, voi lahjojen puuttuminen tai väheneminen olla iso pettymys. Junttilan mukaan silloinkin lapsen kanssa kannattaa keskustella rehellisesti siitä, että aina ei ole mahdollista saada kaikkea.
Lapsen kanssa voi yhdessä miettiä, että mikä on se kaikkein tärkein lahja, jonka hän tarvitsee. Myös sukulaisten kanssa voi sopia yhteisen isomman lahjan ostamisesta, Junttila ehdottaa.
– Siitä voi välittyä lapselle se tärkein, että iso porukka välittää hänestä ja aikuiset haluavat yhteisesti panostaa hänen iloonsa.
Lue myös: Kaksinkertainen lapsilisä maksetaan joulun aatonaattona – ei vaikuta toimeentulotukeen
Lapsille tasa-arvo on tärkeää
Junttilan mukaan osa lapsista muistaa vielä myöhemminkin sen, että heidän perheellään ei koskaan ollut rahaa tai että muilla oli aina enemmän.
Lapsi ei kuitenkaan traumatisoidu siitä, ettei saa paljon tai kalliita joululahjoja, Junttila lohduttaa.
– Ei se tavaroiden puute vaan se, että tavaroista tulee iso paha mieli ja ongelma, jota ei voida turvallisesti ratkaista. Se on huomattavasti pahempi asia lapsen psyykelle.
Jos joulua viettää yhdessä useiden perheiden kanssa, on aikuisten järkevää pitää huoli siitä, että lasten lahjat ovat samanarvoisia, Junttila muistuttaa.
– Lapsille tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tosi tärkeitä, ja tunne siitä, että hänestä välitetään.
Jos toisen perheen lapsille on ostettu enemmän kalliimpia tai hienompia lahjoja, on ne parempi jakaa myöhemmin, Junttila ehdottaa. Näin lasten välille ei synny vertailu- tai kilpailuasetelmaa.
– Vastuu on aikuisilla. Lasten pitää saada nauttia tilanteesta, ja he kyllä ymmärtävät, onko se tasavertainen, hän toteaa.
Lue myös: Saako joulukalenterin luukun avata, jos käyttäytyy huonosti? Kunnioitettava lapsiraati kertoo tiukan arvionsa kuvakalentereista
4:00
Näin pienennät sähkönkulutustasi jouluna pienillä teoilla – nämä ovat kotien suurimmat sähkösyöpöt. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Lahjoja olennaisempaa on yhdessä vietetty aika
Joulunaikaan kannattaa panostaa erityisesti yhdessä olemiseen ja tekemiseen lasten kanssa. Lasten kanssa on hyvä tehdä asioita, joista heille jää mukava muisto. Esimerkiksi käydä hiihtämässä, luistelemassa, rakentaa yhdessä piparkakkutalo tai valvoa myöhään lautapelejä pelaten, Junttila ehdottaa.
– Joku iso tunne siitä että, meillä oli jouluna tosi kivaa, koska teimme jotain aivan erityistä yhdessä. Aika ja huoleton yhdessä oleminen on tärkeää.
Lapselle voi myös yrittää kertoa, ettei ihmisen tärkeyttä mitata materiassa, kuitenkaan syyllistämättä lasta lahjojen pyytämisestä.
– Jouluaikaan voi miettiä, miten voisi keskittyä niihin asioihin, jotka eivät maksa ylimääräistä. Tai niihin, jotka muutenkin hankitaan, kuten ruokaan, Junttila sanoo.
Se, että joulupöytään tehdään laatikoiden sijaan vaikka lapsen toivomaa pitsaa, osoittaa hänelle, että hänen toiveillaan on suuri merkitys.
Lue myös: Tosielämän Grinch pilasi joulun ja varasti brittiperheen joululahjat: "Kuka voikaan alentua noin alas?"
Lasta ei pidä kuormittaa aikuisten taloushuolilla
Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta on sitä mieltä, että lasta ei pidä kuormittaa aikuisten taloushuolilla, mutta rehellinen pitää olla.
Se mitä lapselle kerrotaan, riippuu lapsen iästä ja perheen tilanteesta.
– En usko, että on kenenkään etu, että vanhemmat salailevat asioita, ottavat pikavippiä tai lainaa kalliisiin lahjoihin, joihin heillä ei oikeasti olisi varaa.
Longan mukaan joulupukkitarinaa voi kertoa ja silti olla lapselle rehellinen.
– Mielikuvitusolennot ja valehtelu on eri asioita. Talousasioista ei kannata keksiä satuja, joulupukista voi, hän toteaa.
Monien vanhempien tarinoissa he kertovat auttavansa joulupukkia lahjojen kanssa.
– Lapsille voi vaikka sanoa, että tänä vuonna meidän perheessä ei voida auttaa pukkia niin paljon kuin ennen. Tai kertoa, että nyt on paljon köyhiä lapsia, jotka tarvitsevat lahjoja enemmän kuin me, Lonka ehdottaa.
Hänen mukaansa lapsille ei myöskään kannata antaa liikoja odotuksia. Lonka ehdottaa, että kalliin lahjan hintaa voi konkretisoida esimerkiksi vertaamalla sitä viikkorahan määrään.
Longasta pahin virhe on yhdistää lahjojen saanti lasten kiltteyteen.
– Lahjojen saanti ei liity siihen, onko lapsi kiltti vai tuhma, vaan siihen mikä on realistinen odotus.
