Lapsilisäjärjestelmä remonttiin – pohdinnassa sisarkorotuksista luopuminen ja lisätuki pienille lapsille

Sosiaaliturvakomiteassa halutaan uudistaa lapsilisäjärjestelmä. Komitean työryhmässä esitetään muun muassa sisarkorotusten tarpeellisuuden arviointia ja korkeampaa tukea pikkulapsiperheille sekä mahdollisuutta jakaa lapsilisää kahdelle vanhemmalle.

– Lapsilisäjärjestelmä on tehty hyvin toisenlaiseen yhteiskuntaan, siihen, jossa ydinperhemalli oli se normaali. Nyt perherakenteet ovat muuttuneet voimakkaasti, kertoo ministeriön johtaja Liisa Siika-aho. 

Jos komiteassa muotoiltu luonnospaperi saa kannatusta, nykyiseen lapsilisäjärjestelmään saattaa tulla merkittäviä muutoksia.

– Nyt tuntuisi menevän eteenpäin sellainen ehdotus, että luovuttaisiin lapsilisien sisaruskorotuksista. Se on aika merkittävä muutos, toteaa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

Miksi se on merkittävä muutos?

– On kannustettu siihen, että syntyisi enemmän lapsia. Että seuraavasta lapsesta saisi enemmän lapsilisää. Ja nyt ongelma on se, että on paljon niitä, jotka eivät saa ollenkaan lapsia.

Harkinnassa tuen porrastus iän mukaan

Lisäksi työryhmässä pohditaan sitä, pitäisikö pikkulapsiperheiden saada nykyistä korkeampaa tukea.

– Lapsiperheköyhyys ajoittuu monesti pikkulapsivaiheeseen, jolloin vanhempien työuratkin ovat vakiintumattomia ja siksi on ajateltu, että pikkulapsivaihe voisi olla erityisen tuen tarpeessa, kertoo johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Työryhmässä on ehdotettu tätä ikäporrastusta ja sen idea olisi, että lapsilisä olisi korkeampi sitten esimerkiksi alle kouluikäisillä lapsilla. Ja perusteena on se, että silloin perheet tulot ovat yleensä pienemmät ja esimerkiksi tulomenetykset on suuremmat, koska lasta hoidetaan osittain kotona – luovutaan ansiotyöstä, Hiilamo sanoo.

– Ihan pienten lasten lapsuuden aikana koettu aikana koettu köyhyys on myöhemmän hyvinvoinnin kannalta erityisen haavoittuvaa, jatkaa tutkimusprofessori Tiina Ristikari Itlasta.

Idea lapsen perustulosta

Komiteassa on pohdittu myös, pitäisikö lapsilisää jatkaa seitsemästätoista ikävuodesta kahdeksaantoista. Hiilamo miettii, voisiko lapsilisän maksaa suoraan nuorelle, vanhemman sijasta.  

– Silloin logiikka muuttuisi eli se olisi enemminkin lapsen perustulo eli lapselle kohdistettu tulo.

Reaaliarvo romahtanut

Itse lapsilisä on nyt arvoltaan jotain aivan muuta kuin menneinä vuosikymmeninä.

– Lapsilisän merkitys on koko ajan pienentynyt kahtakin kautta. Niiden reaaliarvo on laskenut, koska niihin ei ole tehty inflaatiotarkastuksia ja toisaalta lasten lukumäärä on pienentynyt ja tätä kautta valtion menoihin on syntynyt säästöjä ja näitä säästöjä ei ole käytetty siihen, että lapsilisiä olisi korotettu.

Lapsilisän määrä vuosina 1994 ja 2022 vuoden 2022 rahassa, €/kk. Lähde: Eduskunnan tietopalvelu

Lapsilisän kustannus on vuoden 2022 budjetissa 1 355 miljoonaa euroa.