Nettisurffailusta on tullut arkipäiväistä ajanvietettä, halusimmepa sitä tai emme. Parhaiten se näkyy lapsissa, jotka syntyvät ja kasvavat siihen itsestäänselvyyteen, että tietokoneet ja Internet ovat aina olleet olemassa.
Lapsi käyttää kaikkia verkon suomia mahdollisuuksia elämänsä eri osa-alueilla: leikkii tai pelaa, juttelee kavereiden kanssa ja solmii uusia ystävyyssuhteita, tai etsii tietoa mieltä vaivaavista asioista. Vanhempana tätä todellisuutta voi olla vaikea ymmärtää, eikä ihme. Ei meidän nuoruudessamme ollut Internettiä.
Vanhemman rooli lasten nettisurffailussa onkin opastaa ja hieman valvoakin. Tietyin rajoituksin tosin. Omassa nuoruudessa päiväkirja oli piilotettuna tyynyn alle, oman lapsen päiväkirja saattaa olla netissä. Ihan kaikkia tiedostoja ei tarvitse penkoa varmistuakseen lapsensa turvallisuudesta. Paras tapa opettaa lapsi fiksuksi nettisurfaajaksi ja koneenkäyttäjäksi, on viettää itse lapsen kanssa aikaa verkossa.
Internet on osa lapsen todellisuutta ja elämää. Suhtaudu siihen samalla tavalla kuin mihin tahansa muuhun lapsesi elämän osa-alueeseen, keskustele ja kuuntele. Sillä pääset jo pitkälle.
Lue myös Adalminan artikkelit: