Lapset soittavat hätäkeskukseen kiusaamisesta – vauvojen "puhelut" iloista jokeltelua ja näppäinääniä

Turun Hätäkeskuksessa asiantuntijana työskentelevä Susanna Sankala kertoo, että lapset ovat hyviä hätänumeroon soittajia.

– He soittavat asiasta ja vastaavat päivystäjän kysymyksiin eivätkä lopeta puhelua ennen kuin päivystäjä ja antaa luvan. Lapset ovat meidän ihanne- ja unelmasoittajia, kertoo Sankala.

Usein lapset, etenkin alakouluikäiset, ovat myös paikoissa, joissa vanhempia ei välttämättä ole paikalla ja he havainnoivat ympäristöään tarkasti.

– Pienet lapset soittavat yleensä ulkoa eli esimerkiksi tulipaloista. He ovat monessa semmoisessa paikassa missä aikuiset eivät ole, esimerkiksi pihalla tai metsässä leikkimässä. Sitten he näkevät, että jossain palaa. Silloin he soittavat, että täällä leikkikentän vieressä on joku roskis tulessa. Eivätkä aikuiset tiedä vielä asiasta mitään, kertoo Sankala.

Vauvojen "soitot" huvittavat päivystäjiä

Nuorimmat soittajat ovat niin pieniä, etteivät edes tiedä soittavansa hätäkeskukseen. Soitosta eivät välttämättä ole tietoisia edes lapsen vanhemmat.

– Nuorimpia ovat vauvaikäiset, joille vanhemmat ovat antaneet vanhan kännykän, josta on otettu SIM-kortti pois, mutta virta on kuitenkin vielä päällä. Vauvat mutustelevat puhelinta ja painelevat sitä leikeissään.

– Se on itseasiassa aika hauskaa päivystäjälle, sieltä kuuluu iloista jokeltelua ja näppäinääniä. Taustalla voi kuulua äidin ääntä. Päivystäjä yrittää hetken ajan saada äitiä puhelimeen, mutta jos tämä ei onnistu ja selvästi kuullaan, että mitään hätää ei ole, puhelu suljetaan, kertoo Sankala.

Lapsille pitäisi opettaa hätäsoitto

Hätäkeskuksessa toivotaan, että lapsia kannattaa opettaa soittamaan hätäkeskukseen heti kun puhelin alkaa olla välineenä tuttu.

Avuksi on myös julkaistu 112 Suomi -sovellus älypuhelimille.

– Lapset ovat diginatiiveja, joten heille voi opettaa 112 Suomi -sovelluksen käyttämistä. Jos tulee hätä, sen voi klikata auki ja soittaa sitä kautta hätäkeskukseen. Silloin saamme tiedon siitä, missä paikassa tilanne on, sanoo Sankala.

Kiusaamisesta soitetaan usein

Vaikka lapset osaavat toimia soittaessaan hätäkeskukseen, eivät asiat ole kevyitä. Lapsella voi olla myös todellinen hätä kuten vanhemman sairaskohtaus tai perheväkivaltatapaus. Uutena ilmiönä ovat tulleet lasten kiusaamistapaukset.

– Kiusaamistapauksia on ollut viime aikoina aika paljon. Eli lapsi soittaa meille hätäkeskuspäivystykseen ja kertoo, että häntä on kiusattu koulun ulkopuolella esimerkiksi matkalla kotiin, kertoo Sankala.

Tilanteessa hätäkeskuspäivystäjä on aikuinen, jolta haetaan apua ja tukea tilanteeseen.

– Päivystäjä kyselee siitä tilanteesta tarkemmin lapsen ikä huomioiden. On tärkeää, että lasta kuunnellaan ja selvitetään, onko jatkuva tilanne ja onko oikeasti käyty käsiksi.

– Ja jos tilanne jatkuu, lähetämme virkavallan paikalle. Lisäksi rohkaistaan lasta kertomaan asiasta opettajille ja vanhemmille, kuvailee Sankala.

Poliisin lisäksi yhteistyötä tehdään sosiaalipäivystyksen kanssa.

– Sosiaalipäivystys on meidän vähiten tunnettu viranomainen, mutta erittäin tärkeä sellainen. Hyvin usein ja mielellään aikaisessa vaiheessa laitetaan tietoa myös sosiaalipäivystäjälle, koska heillä on ammatilliset valmiudet puuttua ja selvittää asiaa, kertoo Sankala esimerkiksi perheväkivaltatilanteista.