Lapsena sixpack-vatsa, 100 metriä hätkähdyttävään aikaan ja tituleeraus seuraavaksi Usain Boltiksi – suomalaisasiantuntija taustoista: "Nostaa paljon kysymyksiä"

Pikajuoksua tutkinut Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian professori Antti Mero vahvistaa arvion Rudolphin fysiikan poikkeuksellisuudesta ja pohtii, että taustalla on todennäköisesti geneettinen poikkeama.

LUE MYÖS: Seuraavaksi Usain Boltiksi tituleerattu lapsi kohun keskellä: 4-vuotiaana ammattimaisia harjoituksia, 5-vuotiaana hurja pyykkilautavatsa – "Pelottavin juttu internetissä"

– Ääripäätyypithän ovat tämän kaltaisia. Jos verrataan Usain Boltiin, joka on otettu esille juoksuun liittyvissä asioissa, hänhän oli myös hyvin varhaiskypsä, Mero toteaa ja muistuttaa jamaikalaislegendan juosseen nuorena kovia aikoja.

(Artikkeli jatkuu videon alla)

Rudolphin isän hallinnoimalta Instagram-tililtä esimerkiksi paljastuu, että myös amerikkalaista jalkapalloa harrastava poika on tehnyt jo nelivuotiaana ammattimaisen näköisiä drilliharjoituksia. Isä Rudolph Ingram Sr. on kehunut poikansa työmoraalia, iloisuutta ja nöyryyttä.

– Aika vähän länsimaiden nuorisovalmennuksessa on tällaista toimintaa, että näin nuorena ruvetaan kovasti harjoittelemaan. Monta kertaa se menee niin, että kun vanhemmat ovat innostuneita, tehdään kovaa perustyötä. Joskus se onnistuu huippu-urheiluvaiheeseen, joskus ei, Mero pohtii.

– Tennis on toinen laji, jossa on varsinkin Yhdysvalloista hyvin paljon esimerkkejä, että vanhemmat ovat vieneet lapsen aikaisin harrastamaan lajia. Suljetuissa maissa, Kiinassa muun muassa, tehdään aika paljon sellaista, mistä emme tiedäkään mitään: lasten kanssa toimitaan urheilun parissa hyvin paljon valtio- ja liittojohtoisesti.

Jyväskylän Kenttäurheilijoiden puheenjohtajanakin aiemmin 12 vuotta toiminut Mero pohtii, että Rudolphin ilmeisen kova harjoittelu jo nuorena herättää eettisiä kysymyksiä.

– Jokaisella meillä on oma näkemyksensä, mutta jos tämä pysyy sillä lailla hanskassa, että lapsi voi kavereidensa kanssa olla, ja avoimuus ja kasvatuksellisuus pysyvät muilta osin mukana, niin mikäs siinä. Mutta kysymyksiähän se nostaa paljon.

Rudolphin tapausta arvioitaessa ollaan paljolti sosiaalisessa mediassa nähdyn varassa. Videoissa poika näyttää harrastaneen urheilua iloisena.

– Semmoiselta se vaikuttaa, mitä minäkin käsitin, Mero toteaa.

"Vaarahan siinä fyysisesti on"

Rudolphinkin kohdalla huomionarvoista on, että ihminen on lapsena kovassa kehitysvaiheessa.

– Hermosto kypsyy ensimmäisenä aikuisen tasolle ja alkaa olla siinä 10–13 vuoden paikkeilla kehittynyt sellaiseksi kuin se tulee. Hermoston aikainen kehittyminen mahdollistaa tämän tyyppisen taitopohjallisen osaamisen; näytti, että tämä poika on todella taitava sekä amerikkalaisessa jalkapallossa että juoksemisessa. 

– Mutta jos kokonaiskuormitus käy liian rajuksi – missä se raja sitten onkaan – niin se vaarahan siinä fyysisesti on, että hormonaalinen puoli ei ole vielä kypsynyt alta kymmenvuotiaana.

Tärkeää lapsen kehittymiselle on lähipiiri, johon kuuluvat kaverit ja perhe.

– Monipuolisuutta pitäisi olla tuossa vaiheessa ärsykkeissä ja kaikessa elämässä.

Lapsuus- ja nuoruusvaihe arvossaan

Mero ryhtyy myös pohtimaan Suomessa tiuhaan käytyä keskustelua siitä, miten varhain urheilijan tulisi erikoistua päälajiin.

– Jos ajatellaan pääsyä kansainväliselle huipulle, arvokisavoittajat ovat monissa lajeissa 23–26-vuotiaita. Suunta on entistä enemmän sinne, että lapsuus- ja nuoruusvaihe pitäisi taidon oppimisen ja fyysisten ominaisuuksien kannalta olla hyvin hoidettu, Mero sanoo viitaten varhaiseen erikoistumiseen.

– On toimittava olemassa olevan tutkimus- ja kokemusperäisen tiedon pohjalta, että Suomeenkin tulisi mestareita. Liian pitkään monipuolinen tahkoaminen tuo hyviä kansalaisia, mutta ei näitä kovia urheilijoita.

Sitä, miten kovaksi urheilijaksi Rudolph myöhemmässä iässä kehittyy, on lukuisien muuttuvien tekijöiden myötä miltei mahdoton vielä arvioida.

– Minkä kokoisia hänen vanhempansa ovat – isän ja äidin pituudet ja muu kroppa – sieltä tulee perimävaikutusta, minkä kokoiseksi hän kasvaa. Jos hän jää hyvin pienikokoiseksi ja on tällainen poikkeuksellisen varhaiskypsä, voi olla, että kaksikymppisenä tulokset eivät ole enää mitenkään mullistavia. Mutta voi olla toisinkin päin, että hänestä tulee isokokoinen, 190-senttinen tyyppi ja hän tulee olemaan tosi kova urheilulajissa, minkä valitseekin, Mero niputtaa.