Lapsen lihavuuden hoitaminen on koko perheen asia – "Dieetti voi tuhota itsetunnon ja ruokasuhteen"

Lasten ylipaino yleistyy. Mikä neuvoksi, kun dieetti ei ole lapselle vaihtoehto? Keinot ovat yksinkertaisia ja kaikkien toteutettavissa, vakuuttaa psykologian tohtori, psykoterapeutti Susanna Angle. Kaiken pohjana on terveen ruokasuhteen rakentaminen. Muutokseen tarvitaan koko perheen apua.

Noin joka viides kouluikäinen lapsi on ylipainoinen, ja määrä kasvaa koko ajan. Yhteiskunnassa kehityssuunnat ovat ristikkäisiä. 

– Toisaalta ylipaino on lisääntynyt, eikä lihava lapsi enää erotu joukosta niin selkeästi kuin ennen. Toisaalta suhtautuminen itse ylipainoon ei ole muuttunut; syrjintää esiintyy edelleen ja kauneusihanne on entisestään kapeutunut, pohtii ylipainoisia asiakkaita vastaanotollaan hoitava psykologian tohtori, psykoterapeutti Susanna Angle.

Useimmat ylipainoiset lapset ja nuoret kuitenkin haluaisivat olla hoikempia. Kuinka suuri taakka ylipaino on lapsen itsetunnolle, on yksilöllistä. Paljon riippuu myös ympäristöstä.

– Ratkaisevaa on, miten ylipainoon suhtaudutaan perheessä ja kaverijoukossa. Jos painoon kiinnitetään paljon huomiota ja kiusaamista esiintyy, itsetunto voi kärsiä. Lapsen itsetunto rakentuu pitkälti itseä muista peilaamalla, ja jos peilikuva on nuiva, päällimmäiseksi jää kelpaamattomuuden kokemus, Angle kuvaa.

Dieetti on lapselle vahingollinen

Dieettiohjeita on maailma pullollaan, mutta ylipainoisille lapsille dieetit eivät sovellu. Laittamalla lapsen perinteiselle dieetille voi tehdä hänelle peruuttamatonta vahinkoa ja estää luontevan ruokasuhteen kehittymisen.

– Jos lapsi joutuu dieetille, perusviesti lapselle on, että olet vääränlainen, sinua muutetaan. Tämä ei tietenkään tee hyvää itsetunnolle, Susanna Angle sanoo.

– Lisäksi rajoittaminen viestii lapselle, että älä kuuntele nälkääsi, muut tietävät tarpeesi paremmin. Lapselle tulee helposti riiston kokemus: muut saavat, minä en. 

Rajoittavan ruokavalion ongelmana on myös, että se saa mieliteot entisestään korostumaan.

Älä tee painonhallinnasta numeroa

Anglen mielestä lapsen painonhallinnassa on kolme kulmakiveä: ruokailun säännöllisyys, ruuan koostumus (ravinteikkuus ja terveellisyys) sekä taito syödä kylläisyyttä kuunnellen. 

Ylös karanneen painokäyrän oikaisu on helpointa kasvuiässä. Usein pituuskasvu oikaisee painon itsestään, jos sen annetaan tehdä työnsä rauhassa.

– Kun painoa halutaan hallita tai pudottaa, paras tapa on laittaa tarjolle säännöllisesti tervellistä ruokaa, esimerkiksi kasviksia - asiasta sen enempää numeroa tekemättä. Kun koko perhe syö terveellisesti, tapa siirtyy kyllä itsestään lapselle, hitaasti mutta varmasti, Susanna Angle rohkaisee.

– Samalla tavalla asiasta numeroa tekemättä voidaan lisätä vaikka perheen yhteisiä metsäretkiä, ja koko perhe saa lisää liikuntaa huomaamatta.

Napostelu sotkee ruokahalun säätelyn

Kun ruokaa on saatavilla jatkuvasti, taito syödä tarpeen mukaan on entistä tärkeämpi. Paras tapa oppia tuo taito on Susanna Anglen mielestä säännöllinen, ravitseva ruokailu pienestä pitäen.

– Jos napostellaan jatkuvasti ja syödään epäsäännöllisesti, kylläisyyden säätely häriintyy. Nälkä ei ehdi tulla eikä sitä enää tunnisteta.

Ruoka- ja kehosuhde periytyy

Lapsen ruokasuhteen perusta luodaan kotona. Lapsi seuraa, miten vanhempi suhtautuu ruokaan, omaan kehoonsa ja muiden ihmisten kehoon. Jos äiti tai isä päivittelee kotona vatsamakkaroitaan, keho näyttäytyy lapsellekin helposti taistelutantereena ja vihollisena.

– Jos kotona on paheksuttu ääneen vaikkapa naapurien tai tv-esiintyjien painoa, lapselle välittyy kriittinen suhde kehoon. Kun painosta ja ulkonäöstä tehdään iso juttu perheessä, lapset elävät kohkausta katsellen ja imevät helposti samat paineet, Angle kuvailee.

Kun ruoka ei ole vain ruokaa

Vaikka ruokahalu on eri lapsilla luonnostaan erilainen, leijonanosa syömiskäyttäytymisestä on opittua. Psykologin näkökulmasta keskeistä on ruuan merkitys perheessä: onko syöminen pääasiassa tapa saada ravintoa vai tehdäänkö syömisestä jotenkin mutkikasta. Jos ruokaa tarjotaan esimerkiksi lohduksi murheeseen, sille kehittyy isoja tunnemerkityksiä. Ruoka ei ole enää vain ruokaa.

– Ruuasta on tullut nykypäivänä jotenkin hirveän iso issue, suorastaan moraalinen kysymys. Ruokaan liitetään "väärin"-leimoja; yksi murehtii hiilijalanjälkeä, toinen heristelee sormeja lihansyöhjille, kolmatta ahdistaa tyydyttynyt rasva.. ruokavaliokiistat vellovat kuumina, Angle kuvaa. -Tähän sotaisuuteen toivoisin rauhaa.

Susanna Anglen mielestä ruoka pitäisi palauttaa sille kuuluvalle paikalle - tarvittaisiin jonkinlainen back to basics -liike. 

– Kyse on kuitenkin vain ruuasta, ei elämän tarkoituksesta, Angle toteaa.

Vinkkejä ylipainoisen lapsen vanhemmille: neuvokasperhe.fi

Lue myös:

    Uusimmat