Kuluvasta vuodesta on lähes varmasti tulossa keskimääräistä lämpimämpi.
Ilmatieteen laitos arvioi, että kuluvasta vuodesta tulee noin yhdeksänkymmenen prosentin todennäköisyydellä keskimääräisesti tavanomaista lämpimämpi.
Näin voi ennustaa jo nyt, koska vuoden keskilämpötilaan vaikuttavat kaikkein eniten talvikuukaudet. Tammi-helmikuun keskilämpötila oli Suomessa noin 2,6 astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompi.
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen kirjoittaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla, että talvella lämpötilahaitari voi Suomessa olla melkoinen: vuorokauden keskilämpötila voi liikkua 40 pakkasasteen ja viiden lämpöasteen välillä, eli haitari on lähes viidenkymmenen asteen luokkaa. Kesällä haitari on selvästi pienempi, sillä keskilämpötiloissa liikutaan pikemminkin viiden ja 25 lämpöasteen välillä.
Näin ollen yksi hyvin leuto tammikuu "kumoaa" helpommin useammankin kolean kesäkuukauden vaikutuksen vuoden keskilämpötilaan.
Jokinen esittää "karkean arvauksen", että kuluvasta vuodesta tulisi noin 0,6 astetta keskimääräistä lämpimämpi.
– Ensi tammikuussa nähdään, miten kävi.
Vuodet ovat olleet veljeksiä
Jos kuluvasta vuodesta tulisi kokonaisuudessaan tavanomaista lämpimämpi, se asettuisi jatkumoon viime vuosien kanssa.
Vuosi 2024 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Keskilämpötila ylitti 1,1 asteella pitkän ajan keskiarvon. Suurin poikkeama keskiarvosta oli Pohjois-Lapissa, jossa oli enimmillään 1,7 astetta tavanomaista lämpimämpää.
Myös vuodet 2022 ja 2023 olivat Suomessa tavanomaista lämpimämpiä.
Suomen nykyiset ilmastotilastot on määritetty vuosien 1991–2020 säähavaintotietojen perusteella. Näiden tilastojen avulla voidaan verrata, oliko ajanjakso tavanomaista kylmempi vai lämpimämpi.