Vuosi 2020 oli selvästi Suomen mittaushistorian lämpimin lähes koko maassa, meteorologilta huolestuttava viesti – "Vahvistaa sitä signaalia, mihin suuntaan mennään"

Vuonna 2020 keskilämpötila Suomessa oli noin 4,8 astetta, kun se pitkän aikavälin keskiarvossa oli noin 2,3 astetta.

Suomen edellinen lämpötilaennätys oli vuodelta 2015. Silloin keskilämpötila oli noin 4,2 astetta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ennätyslämmin vuosi on jälleen yksi osoitus ilmastonmuutoksesta.

–  Suomen kymmenestä lämpimimmästä vuodesta kuusi on esiintynyt vuoden 2010 jälkeen. Tämä edelleen vahvistaa sitä signaalia, että mihin suuntaan tässä mennään. Ilmastonmuutos tässä kiihtyvästi nostaa näitä Suomenkin lämpötiloja, kertoo STT:lle Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen.

Esimerkiksi vuoden 2020 marraskuussa aiemmat lämpöennätykset rikottiin jopa kahteen kertaan. Ylimmäksi lämpötilaksi jäi Maarianhaminassa 6. marraskuuta mitattu 16,6 astetta.

Ennätyslämmintä oli viime vuonna suuressa osassa maata. Ilmatieteen laitoksen mukaan ainoastaan Lapissa jäätiin paikoitellen toiselle sijalle.

–  Joissakin Lapin paikoissa ei ihan ykkössijalle päästy, mutta sielläkin oltiin kärjen tuntumassa, Jokinen toteaa.

Vuoden ylin lämpötila 33,5 astetta mitattiin 25. kesäkuuta Satakunnassa Kankaanpään Niinisalossa. Alin lämpötila –41,1 astetta mitattiin Lapissa Utsjoen Kevojärvellä 27. joulukuuta.

Suomen sää lämpenee edelleen

Pitkän ajan kehityskulku on Ilmatieteen laitoksen mukaan se, että lämpötila jatkaa nousuaan.

–  Edelleenkin voi tulla viileitä vuosia sekä viileitä ja kylmiä talvia, mutta kyllä se pidemmän aikavälin suuntaus on ollut hyvin selvä tässä jo pidemmän aikaa, eli lämpimämpään suuntaan mennään, sanoo Jokinen.

Suomenkin keskilämpötilaa verrataan kansainvälisen käytännön mukaan 30 vuoden jaksoihin. Vuotta 2020 verrataan siis pitkän aikavälin keskiarvoon vuosien 1981–2010 aikana. Vuonna 2021 siirrytään käyttämään seuraavaa 30-vuotisjaksoa, eli tulevan vuoden lämpötiloja verrataan pitkän ajan keskiarvoon vuosien 1991–2020 aikana.

Ilmatieteen laitoksen mukaan sää lämpenee vuosikymmen vuosikymmeneltä. Uudesta vertailutaulukosta odotetaan edellistä lämpimämpää.

–  1980-luvulla oli hyvin kylmiä talvia, ne nyt tulevat jäämään siitä uudesta tilastosta pois, ja tulee näitä 2010-luvun leutoja talvia mukaan, kertoo Jokinen.

Lopulliset keskilämpötilat selviävät vuonna 2021 sen jälkeen, kun säätilastot vuosilta 1991–2020 on saatu laskettua.

Paikoitellen poikkeuksellisen sateinen vuosi

Vuonna 2020 sateisinta oli rannikoilla ja maan keskivaiheilla. Uudenmaan rannikkoalueilla, Satakunnassa ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa sademäärät olivat Ilmatieteen laitoksen mukaan monin paikoin poikkeuksellisen suuria. Poikkeuksellisen suurella tarkoitetaan, että vastaavat sademäärät toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa.

Erityisen myrskyisää vuonna 2020 ei Ilmatieteen laitoksen mukaan ollut. Kovimmat myräkät koettiin helmikuun 22. päivä ja kesäkuun 30. päivä, jolloin myös mitattiin vuorokauden suurin sademäärä.

–  Kyllä näitä merkittäviäkin myrskytilanteita ja runsaita sateita oli, mutta ei sellaista, mikä olisi ollut ennätys tai hyvin poikkeuksellinen myrsky, toteaa Jokinen.

–  Joskus on hyvinkin tuulinen vuosi ja joskus taas ei. Nyt alkuvuonna jatkuvasti tuuli paljon. Siinä mielessä tämä vuosi jää muistiin myös tuulisena vuotena.

Suurin sademäärä tullaan mittaamaan Puolangan Paljakalla Kainuussa. Siellä vuoden sademääräksi mitataan alustavien tietojen mukaan 1  132 millimetriä, mikä on Suomen mittaushistorian kolmanneksi suurin sademäärä.

Mittaushistorian suurin sademäärä on mitattu niin ikään Puolangan Paljakalla vuonna 2015. Silloin vuoden sademääräksi mitattiin 1  242,2 millimetriä.

Lue myös: Äärimmäiset sääilmiöt ja lämpöennätykset hallitsivat vuotta 2020 – "Meno on dramaattisen kiihtyvää"