Lämmin marraskuu ei asiantuntijoiden mukaan ole vaikuttanut luonnon rytmiin. Eniten odotetaan lumisadetta ennen kovia pakkasia. Lumi peittää toistaiseksi vain Pohjois-Suomen ja osan Itä-Suomesta.
Lumettomuus ja pakkaset ovat stressitekijöitä varpukasveille, kuten puolukalle ja mustikalle. Toisaalta, jos lumi sataa roudattomaan maahan, homeet ja bakteerit pääsevät menestymään. Sen aiheuttama typpikato voi vaikuttaa muun muassa ensi vuoden sienisatoon. Jotkut sienet ovat jatkaneet satokauttaan leutojen säiden myötä, ja muun muassa lahottajasienet ovat niistä hyötyneet.
– Myöhästynyt talvi on ikävä luonnon kannalta, mutta tässä vaiheessa ei ole syytä huoleen. Puut ja pensaat ovat valmistautuneet syvään lepotilaan jo elokuusta. Horroksesta ei lähdetä kasvuun, eivätkä ainakaan havupuut, vaikka jotkut pajut voivat versoa, arvioi yliopistotutkija Kari Taulavuori Oulun yliopistosta.
Poikkeuksena voivat olla ulkomaiset lajit, kuten syreeni.
– Mitä etelämpää ne ovat, sitä vähemmän ne seuraavat valorytmiä. Kotoisilla lajeilla on sisäinen kello, jota ei noin vain siirrellä kesäaikaan, Taulavuori huomauttaa.
Hänen mukaansa syksyn pimeys on luonnon tuki ja turva, jonka ansiosta sisäisen lepotilan tarve täyttyy.