Lakisääteiset kesälomat jäävät pitämättä monessa suomalaisyrityksessä – rikkomuksesta voi seurata sakkotuomio

Jos työntekijä on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa tai tekee osa-aikatyötä kuukausittain vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, vuosilomalaki pakottaa työnantajan antamaan hänelle kesäkaudella eli touko-syyskuussa vähintään 12 päivän pituisen yhtäjaksoisen kesäloman.

– Taustalla (lomien pitämättä jäämisessä) voi olla esimerkiksi työntekijän oma halu saada lomat mieluummin rahana, ja työnantaja suostuu tähän, vaikka näin ei saisi tehdä. On myös yrityksiä, joiden kulttuuriin ei yksinkertaisesti kuulu lomien pitäminen. Tällaista tapahtuu paljon esimerkiksi asianajo-, mainos- ja ravintola-alalla, Kurki sanoo.

Kurjen mukaan ilmiö on ollut olemassa kautta aikojen. Osin taustalla voi olla tietämättömyyttäkin: esimerkiksi uudet yrittäjät eivät välttämättä ole aluksi tietoisia kaikista säännöistä.

Kesälomien pitäminen on Kurjen mukaan yleisesti ottaen vähentynyt Suomessa, mikä on yhteydessä työsuhteiden luonteen muuttumiseen.

Aikaisemmin on ollut pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita, kun taas nykyään tehdään entistä enemmän töitä pätkissä ja niin sanotuilla nollatuntisopimuksilla.

Työnantajalla ei Kurjen mukaan ole lähtökohtaisesti oikeutta siirtää työtekijänsä lukkoon lyötyä kesälomaa ilman työntekijän suostumusta.

– Kun työntekijä on jo lomalla, mikään työpaikan kriisi tai sairastelukierre ei mahdollista sitä, että hänet voitaisiin kutsua lomalta takaisin töihin. Ennen loman alkamista jo sovittua lomaa voidaan siirtää yhteisellä sopimuksella.

Pitämättömistä lomista voi seurata poliisitutkinta

Jos aluehallintovirasto saa selville, että työpaikalla on jäänyt lakisääteisiä kesälomia pitämättä, asia voidaan viedä poliisille esitutkintaan vuosilomalain vastaisena tekona.

Esitutkintakynnys on Kurjen mukaan matala.

– Vuosilomat ovat tärkeitä työntekijöiden jaksamisen takia ja kansantaloudellisestikin: mieluummin niin, että työntekijät palautuvat lomalla, kuin niin, että he palavat loppuun ja kuormittavat yhteiskuntaa myöhemmin.

Suurin osa rikkomuksista käy ilmi vuosilomakirjanpidosta. Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijöidensä lomapäivistä ja -korvauksista.

Kurjen mukaan virasto saa myös vinkkejä eri lähteistä – esimerkiksi entisiltä työntekijöiltä, jotka ovat vaihtaneet työpaikkaa sen takia, että lomia ei saanut pitää tai ne maksettiin aina rahana.

Seuraukset riippuvat siitä, kuinka törkeänä rikkomusta pidetään: kuinka pitkään tilanne on jatkunut, koskeeko se kaikkia työntekijöitä ja kuinka tuore yritys on.

Vaikka lomat olisivat jääneet pitämättä työntekijän pyynnöstä, sanktio tulee aina työnantajalle. Keveimmillään seurauksena on kehotus muuttaa järjestelmä lainmukaiseksi.

Esitutkintapyyntöjen tekeminen työsuojelun saralla on Kurjen mukaan lisääntynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ympäri Suomen. Koronapandemian aikana tarkastusten – ja sitä kautta myös esitutkintapyyntöjen – määrät ovat kuitenkin romahtaneet, sillä tarkastuksia tehdään paikan päällä yrityksissä.

Viimeisen vuoden aikana ne on kohdennettu vain vakavimpiin rikkomusepäilyihin.

Osa yrittäjistä ei pidä lainkaan kesälomaa

Yrittäjistä 12 prosenttia ilmoitti toukokuussa, ettei aio pitää tänä kesänä ollenkaan lomaa. 16 prosenttia aikoi pitää lomaa korkeintaan viikon ja 40 prosenttia vähintään kolme viikkoa, kertoo Suomen Yrittäjät ry:n työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Luvut ovat peräisin yhdistyksen teettämästä ja Kantar TNS:n toteuttamasta yrittäjägallupista, johon vastasi reilut tuhat yrittäjää.

– Yrittäjien lomat usein riippuvat siitä, onko yrittäjä vuoden aikana varautunut siihen, että kesällä voi olla pidemmän aikaa poissa töistä. Joskus toiminta on siinä määrin veitsenterällä koko ajan, ettei yrittäjä omasta mielestään kykene pitämään taukoa, Hellstén toteaa.

On myös toimialoja, joissa kesä on sesonkiaikaa, ja lomat pidetään muina ajankohtina.

Hellstén muistuttaa, että monessa yrityksessä on ollut koronapandemian takia pitkään hyvin hiljaista. Jos toiminta on nyt piristynyt, kesä saattaa kulua töissä tästä syystä.

Suomen Yrittäjät ry on selvittänyt yrittäjien lomien pitämistä useita kertoja vuosien varrella, ja kesälomien pitämisessä ei ole Hellsténin mukaan tapahtunut juurikaan muutoksia. Aina on ollut niitä, jotka eivät pidä lomaa, ja toisaalta niitä, jotka pitävät pitkänkin loman.

Usein suurempien työnantajayritysten yrittäjät saavat pidettyä pidempiä lomia, sillä heidän yrityksistään löytyy sijaisia. Myös yrittäjäkumppanit voivat mahdollistaa loman pitämisen.

– Suuri osa yrittäjistä tekee merkittävästi enemmän työtunteja kuin palkansaajatyöntekijät keskimäärin, ja työviikkokin saattaa olla 6–7 päivän pituinen. Aikaa palautumiselle ei välttämättä jää juurikaan. Moni saattaa toimia hyvin työn imussa mutta tasapainoilee samaan aikaan kuilun reunalla, sillä ihminen ei ole kuitenkaan kone.