Suomessa on paljon sellaisia työpaikkoja, joilla lakisääteiset kesälomat eli vuosilomat jäävät pitämättä, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja Jukka Kurki.
Jos työntekijä on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa tai tekee osa-aikatyötä kuukausittain vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, vuosilomalaki pakottaa työnantajan antamaan hänelle kesäkaudella eli touko-syyskuussa vähintään 12 päivän pituisen yhtäjaksoisen kesäloman.
– Taustalla (lomien pitämättä jäämisessä) voi olla esimerkiksi työntekijän oma halu saada lomat mieluummin rahana, ja työnantaja suostuu tähän, vaikka näin ei saisi tehdä. On myös yrityksiä, joiden kulttuuriin ei yksinkertaisesti kuulu lomien pitäminen. Tällaista tapahtuu paljon esimerkiksi asianajo-, mainos- ja ravintola-alalla, Kurki sanoo.
Kurjen mukaan ilmiö on ollut olemassa kautta aikojen. Osin taustalla voi olla tietämättömyyttäkin: esimerkiksi uudet yrittäjät eivät välttämättä ole aluksi tietoisia kaikista säännöistä.
Kesälomien pitäminen on Kurjen mukaan yleisesti ottaen vähentynyt Suomessa, mikä on yhteydessä työsuhteiden luonteen muuttumiseen.
Aikaisemmin on ollut pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita, kun taas nykyään tehdään entistä enemmän töitä pätkissä ja niin sanotuilla nollatuntisopimuksilla.
Työnantajalla ei Kurjen mukaan ole lähtökohtaisesti oikeutta siirtää työtekijänsä lukkoon lyötyä kesälomaa ilman työntekijän suostumusta.
– Kun työntekijä on jo lomalla, mikään työpaikan kriisi tai sairastelukierre ei mahdollista sitä, että hänet voitaisiin kutsua lomalta takaisin töihin. Ennen loman alkamista jo sovittua lomaa voidaan siirtää yhteisellä sopimuksella.