Lainvalmisteluun haetaan ryhtiä ulkopuolisesta arvioinnista

Näin lainsäädännön arviointineuvosto toimii

• Valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustettava lainsäädännön arviointineuvosto antaa lausuntoja hallituksen esitysluonnosten vaikutusten arvioinneista. Neuvosto siis keskittyy ensisijaisesti vaikutusten arvioinnin tarkastamiseen taloudellisesta näkökulmasta. Myös muut näkökulmat ovat mahdollisia.  
• Neuvosto koostuu alkuun kahdesta sihteeristä, puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta sekä enintään seitsemästä sivutoimisesta jäsenestä.  
• Luonnokset voivat tulla arvioitaviksi ennen lausuntokierrosta tai sen jälkeen.  
• Neuvoston lausunto voi olla myönteinen tai kielteinen, ja se sisältää kehitysehdotuksia. Lausunto koostuu neuvoston enemmistön mielipiteestä.  
• Neuvostolla ei ole valtaa hylätä esitystä, eivätkä kehitysehdotukset sido ministeriöitä. Ministeriön on kuitenkin perusteltava ratkaisunsa ehdotusten suhteen. Tarkoitus on arvioida vuosittain noin 40 esitystä. Hallituksen esityksiä on vuodessa noin 200. Neuvosto valitsee itse arvioimansa esitykset.  
• Arviointiaika on kahdesta neljään viikkoa.  
  

Neuvosto voi parantaa lainsäädännön laatua, mutta kompastuskiveksi voivat käydä puutteelliset resurssit, sanovat lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professori Anssi Keinänen ja lainsäädäntötutkimuksen emeritusprofessori Jyrki Tala.

Itsenäisesti toimiva neuvosto arvioisi vuosittain vaikutusarviot 40:stä hallituksen esityksestä.

Keinänen Itä-Suomen yliopistosta uskoo, että neuvoston sivutoimisten jäsenien löytäminen tulee olemaan vaikeaa.

– Pelkällä kokouspalkkiolla voi olla vaikea löytää asiantuntijoita. Vaikutusarvioiden arviointi on haastavaa, eikä Suomessa kouluteta esimerkiksi yliopistoissa lainvalmistelijoita, Keinänen sanoo.

Muistiotyöryhmässä mukana ollut Tala pitää haasteellisena neuvoston sihteerien työmäärää.

– Siellä on vain kaksi valmistelevaa sihteeriä, joiden työn perusteella neuvosto antaa kantansa.

Syksyn lausuntokierroksella luonnos neuvostosta sai myönteisen vastaanoton, mutta huolta aiheutti muun muassa luonnoksen suuripiirteisyys neuvoston paikasta lainvalmistelussa ja käytettävissä olevat niukat resurssit.

Uskottavuuden takaaminen haastavaa

Arviointi voidaan tehdä lainvalmistelun eri vaiheissa. Lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuron mukaan on lain valmistelijan harkittavissa, milloin vaikutusarviot ovat sillä tasolla, että ne annetaan tarkastettaviksi. 

– Neuvoston arviointi tarkoittaa mahdollisesti myös aikataulun pientä pitkittymistä, Helopuro sanoi.

Keinäsen mukaan tarkan arviointiajankohdan puuttuminen jättää pelivaraa valmisteluun.

– Totuus on, että mitä myöhemmin arvio tulee mukaan sitä vähemmän sillä on mahdollisuuksia vaikuttaa.

Keinäsen mukaan neuvoston uskottavuuden takaamiseksi sillä pitäisi olla myös valta hylätä luonnosehdotus, jos vaikutusarviot ovat puutteelliset.

Tala puolestaan toivoo, että hallitus tekisi periaatepäätöksen siitä, ettei se veisi eduskuntaan ehdotusta, jossa vaikutusarviointi ei ole hyväksyttävällä tasolla.

– Tämä lisäisi samalla neuvoston uskottavuutta, Tala sanoi.

Molemmat näkevät, että toteutuksen onnistuessa neuvosto lisää kaivattua huomiota lainsäädännön valmisteluun.

Valtioneuvosto on antamassa keskiviikkona asetuksen lainsäädännön arviointineuvoston perustamisesta. Neuvoston on tarkoitus aloittaa toimintansa keväällä.