Lainmuutoksen uskottiin johtavan vanhusten surmaamiseen: Kuinka kävi?

Polttohautaus on nykyään yleinen käytäntö, mutta aiheutti aikanaan tunteenpaloa.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Exitus ry:n puheenjohtaja Jaakko Ojanne ihmettelee kirkon kielteistä kantaa eutanasiaan. Hänen mielestään kuolinapua vastustetaan nyt samanlaisin argumentein kuin polttohautausta aikanaan.

    Kuolinapua ajavan Exitus ry:n puheenjohtaja Jaakko Ojanne ymmärtää, että vainajien käsittelyyn ja kuolemaan liittyy ihmisillä suuri tunnelataus. Silti hän ihmettelee esimerkiksi kirkon kielteistä kantaa kuolinapuun, kun kirkko kuitenkin siunaa esimerkiksi sotilaita.

    – Miehet velvoitetaan kuolemaan maansa puolesta, mutta ihminen itse ei saisi omasta halustaan kuolla. Mikä ero niillä on, Ojanne kysyy.

    – Oli kyseessä sitten naispappeus, parisuhdelaki tai perintövero, tietyt koulukunnat nousevat barrikadeille ja uskovat yhteiskunnan tuhoutuvan.

    Pelko murha-aallosta

    Ojanteen mielestä kuolinapua vastustetaan samanlaisin argumentein kuin polttohautausta aikanaan. Kun Suomeen vuonna 1889 perustettiin Kuolleiden poltto ry. yhdistys edistämään tuhkahautausta, sitä vastustettiin ankarasti pakanallisena ja epäkristillisenä.

    – Pelättiin, että ihmiset ryntäisivät tappamaan oikein urakalla varakkaita sukulaisiaan, kun rikoksen jäljet voitaisiin kätkeä tuhkaamalla, Ojanne kertoo.

    – Ruotsissa vainajalle vaadittiin suoritettavaksi täydellinen ruumiinavaus ennen kuin ruumiin sai tuhkata. Suomessakin vielä 1980-luvulla piti hakea polttohautauslupa Pikku-Roban poliisiasemalta.

    – Tämänkään muutoksen myötä en ole nähnyt yhteiskunnan rakenteiden tutisevan, hän toteaa.

    Studio55.fi/Milja Atu

    Kuva: Colourbox.com

    Lue lisää aiheesta:
    Studio55

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •