Lähes tuhannella 4.– ja 5.–luokkalaisella ei ole yhtään hyvää kaveria – "Yksinäisyyden kokemuksella on hyvin vakavia vaikutuksia mielenterveyteen"

Koko maassa mielen ongelmista kärsii yli 15 prosenttia lapsista. Luku on kasvanut vuodesta 2017, jolloin ongelmia oli 12,6 prosentilla.

Erikoistutkija Riikka Ikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että lasten mielenterveyteen pitää kiinnittää huomiota, mutta nousu ei silti anna suurta aihetta huoleen.

– Tulosten perusteella näyttää siltä, että suuri osa voi aika hyvin. Koulukiusaaminen on melko harvinaista, ja suurin osa viihtyy koulussa.

Lue myös: Kouluterveyskysely: jo alakouluikäisillä on kokemuksia seksuaalisesta ahdistelusta, pientä osaa oppilaista kiusataan päivittäin

Pieni vastaajajoukko voi vaikuttaa tuloksiin

Tulosten mukaan ongelmia on eniten Ahvenanmaalla. 

Siellä mielialaan liittyviä ongelmia oli edellisen kahden viikon aikana ollut lähes joka neljännellä lapsella. Vuonna 2017 vastaavista ongelmista kärsi 17 prosenttia Ahvenanmaan 4.- ja 5.-luokkalaisista. 

Ikosen mukaan Ahvenanmaalla muutoksia saattaa selittää pieni vastaajajoukko. Myös muualla Suomessa nousu on korkeintaan muutaman prosenttiyksikön luokkaa, mikä ei vielä ole Ikosen mukaan kovin merkittävää.

Tulosten tulkinnassa pitää ottaa huomioon, että lasten hyvinvointia on tutkittu herkällä mittarilla. "Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana" -indikaattori on nimittäin saatu siten, että lapsille on esitetty kuusi väittämää.

Jos lapsi on vastannut yhteenkin väittämään "pitää paikkansa", hänellä on katsottu olevan mielialaan liittyviä ongelmia. 

Väitteet ovat kuitenkin olleet vakavuudeltaan hyvin erilaisia. Yksi väittämistä oli esimerkiksi, että "Olin epätoivoinen tai onneton". Toinen taas oli "Oli vaikeaa ajatella kunnolla tai keskittyä".

Siksi tuloksista ei voi päätellä, miten vakavista mielen ongelmista on kyse. 

Tytöt ahdistuvat useammin kuin pojat

Kyselystä selviää, että mielialaongelmat ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Pojista mieli on järkkynyt alle 14 prosentilla, kun taas tytöistä ongelmia on esiintynyt yli 17 prosentilla. Sukupuolten väliset erot kasvavat nuoruusiässä. 

Ikosen mukaan erojen syistä ei ole tietoa, mutta saattaa olla, että sukupuolet purkavat pahaa oloa eri tavalla.

– Tytöt tyypillisemmin kääntävät ongelmat sisäänpäin eli oireet näkyvät ahdistuneisuutena ja mielialan ongelmina. Pojilla oireet ilmenevät useammin käytöshäiriöinä.

Tuhat lasta ilman kaveria

Vaikka Ikonen ei pidä mielialaongelmien kasvua merkittävänä, hän korostaa, että lasten ja nuorten mielenterveyteen täytyy edelleen kiinnittää huomiota.

Kotona ja koulussa pitää olla turvallisia aikuisia, joiden kanssa pystyy puhumaan. Lisäksi lapsen pitää kokea, että hän on osa omaa luokkaansa ja kuuluu joukkoon. 

– Yksinäisyyden kokemuksilla ja koulukiusaamisella on hyvin vakavia vaikutuksia mielenterveyteen.

Ikonen painottaa mielenterveysongelmien torjunnasta yksilöllistä tukea. Hänen mukaansa lapsia ei voi käsitellä vain ikäryhmien tai sukupuolten kautta, vaan erilaiset lapset pitää kohdata eri tavalla. 

Hyväksi esimerkiksi yksilöiden huomioimisen tärkeydestä käy kyselyssä mitattu kavereiden puute. Tuloksista selviää, että vain yhdellä prosentilla nelos- ja vitosluokkalaisista ei ole yhtään hyvää kaveria.

Vastaajia oli lähes 100 000, joten käytännössä tulos tarkoittaa sitä, että hyvä kaveri puuttuu noin tuhannelta pieneltä lapselta. Pieni prosenttiluku ei siis tarkoita, että kaikki olisi hyvin.

– Jokainen niistä prosenttiin kuuluvista on yksilö.