Miljoona suomalaista ei käytä koronapassinkin lataukseen toimivaa Omakantaa – ikäihmisten lisäksi myös muita avun tarpeessa

1:57
Näin Omakannan käytössä voi olla haasteita ja tällaista apua ihmiset sen kanssa tarvitsevat.

Palvelu vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja vahvan sähköisen tunnistautumisen eli esimerkiksi verkkopankkitunnukset. Jälkimmäinen puuttuu paitsi monilta ikäihmisiltä myös alaikäisiltä. 

Kallion kirjastossa Helsingissä ikäihmiset opastavat viikoittain toisia tietotekniikan kanssa. 79-vuotias Riitta Huotari on tullut tällä kertaa tulostamaan koronapassia. 

– Pääsen Omakantaan, mutta en tähän tulostukseen asti, Huotari kertoo.

– Ei koskaan voi tietää, milloin joutuu, että se on aika noloa, jos menee jonkun porukan kanssa ja toisilla on passi, jolla he pääsevät sisään, ja passittomat käännytetään ovelta, hän jatkaa.

Tulostamisessa opastava Kari Laukkanen jäi keväällä eläkkeelle ja on nyt toista kertaa avustamassa vapaaehtoisena toisia tietotekniikan kanssa. Etenkin koronapassin kanssa on kaivattu apua. 

– Koronapassi oli myös ensimmäisellä keikalla se tärkein, mitä ihmiset halusivat nimenomaan puhelimeen, Laukkanen kertoo. 

Miljoona suomalaista puuttuu joukosta

Koronapassit tulivat ladattavaksi OmaKantaan toukokuussa. Käyttäjämäärä on kasvanut parissa vuodessa reippaasti noin 3,6 miljoonaan, mutta silti suuri joukko suomalaisia puuttuu yhä joukosta.

Palvelu vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja vahvan sähköisen tunnistautumisen eli esimerkiksi verkkopankkitunnukset. Tämä puuttuu paitsi ikäihmisiltä myös monilta alaikäisiltä. 

Kela arvioi kuitenkin, että noin 500 000 alaikäisen huoltajat käyttävät palvelua nuorensa puolesta. 

– On tunnistettu, että juuri esimerkiksi ikäihmisillä ei ole sähköisen asioinnin välineitä. Niin sen pystyy saamaan myös terveydenhuollon kautta tulostettuna, kertoo Kanta-palveluiden liiketoiminnan asiantuntija Mari Holmroos Kelasta. 

Ikä vaikuttaa sähköisessä asioinnissa, mutta yli 65-vuotiaistakin Omakantaa on käyttänyt noin puolet. Yli 76-vuotiaista liki kolmannes. 

Apua tarvitaan kaikissa ikäryhmissä

Kyse on myös muusta esteellisyydestä kuin pelkän iän luomasta haasteesta. 

– Yleisesti ottaen osa ihmisistä kokee sähköiset palvelut heille esteelliseksi, eli väestöstä 15 prosenttia, kertoo sote-palveluiden digitalisaation tutkija Maiju Kyytsönen THL:stä. 

Maahanmuuttajien, iäkkäiden ja alaikäisten lisäksi digitaalinen asiointi voi olla haastavaa esimerkiksi näkövammaisille. Kyytsönen toivookin sähköisten palveluiden käyttöön kattavampaa apua.

– Silloin terveydenhuollon yksiköille jää enemmän aikaa auttaa heitä, jotka eivät käytä sähköisiä palveluita, ja palvella heitä sitten henkilökohtaisesti, hän summaa. 

Juttua korjattu kello 14.53: Täsmennetty laskelmaa niistä, jotka eivät käytä Omakanta-palvelua.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja