Palvelu vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja vahvan sähköisen tunnistautumisen eli esimerkiksi verkkopankkitunnukset. Jälkimmäinen puuttuu paitsi monilta ikäihmisiltä myös alaikäisiltä.
Kallion kirjastossa Helsingissä ikäihmiset opastavat viikoittain toisia tietotekniikan kanssa. 79-vuotias Riitta Huotari on tullut tällä kertaa tulostamaan koronapassia.
– Pääsen Omakantaan, mutta en tähän tulostukseen asti, Huotari kertoo.
– Ei koskaan voi tietää, milloin joutuu, että se on aika noloa, jos menee jonkun porukan kanssa ja toisilla on passi, jolla he pääsevät sisään, ja passittomat käännytetään ovelta, hän jatkaa.
Tulostamisessa opastava Kari Laukkanen jäi keväällä eläkkeelle ja on nyt toista kertaa avustamassa vapaaehtoisena toisia tietotekniikan kanssa. Etenkin koronapassin kanssa on kaivattu apua.
– Koronapassi oli myös ensimmäisellä keikalla se tärkein, mitä ihmiset halusivat nimenomaan puhelimeen, Laukkanen kertoo.
Miljoona suomalaista puuttuu joukosta
Koronapassit tulivat ladattavaksi OmaKantaan toukokuussa. Käyttäjämäärä on kasvanut parissa vuodessa reippaasti noin 3,6 miljoonaan, mutta silti suuri joukko suomalaisia puuttuu yhä joukosta.
Palvelu vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja vahvan sähköisen tunnistautumisen eli esimerkiksi verkkopankkitunnukset. Tämä puuttuu paitsi ikäihmisiltä myös monilta alaikäisiltä.
Kela arvioi kuitenkin, että noin 500 000 alaikäisen huoltajat käyttävät palvelua nuorensa puolesta.
– On tunnistettu, että juuri esimerkiksi ikäihmisillä ei ole sähköisen asioinnin välineitä. Niin sen pystyy saamaan myös terveydenhuollon kautta tulostettuna, kertoo Kanta-palveluiden liiketoiminnan asiantuntija Mari Holmroos Kelasta.
Ikä vaikuttaa sähköisessä asioinnissa, mutta yli 65-vuotiaistakin Omakantaa on käyttänyt noin puolet. Yli 76-vuotiaista liki kolmannes.