Lääkkeitä syödään paranemisen ja paremman olon toivossa, mutta joskus niistä seuraa allergisten reaktioiden aiheuttamia haittoja.
Arvioidaan, että noin 15–30 prosenttia sairaalapotilaista saa lääkkeistä ei-toivottuja reaktioita. Oikeat allergiset reaktiot ovat harvinaisempia: väestöstä noin viiden–kymmenen prosentin on esitetty olevan allergisia yhdelle tai useammalle lääkkeelle.
Allergisessa reaktiossa kehon immuunijärjestelmä vastaa lääkkeeseen virheellisesti luomalla sitä vastaan immuunivasteen. Immuunijärjestelmä tunnistaa lääkkeen vieraaksi aineeksi, ja yrityksenä poistaa lääke elimistöstä keho alkaa tuottaa histamiinin kaltaisia kemikaaleja.
Lääkeallergian oireet vaihtelevat lievistä hengenvaarallisiin. Yleisimpiä oireita ovat erilaiset ihottumat. Mahdollisia muita oireita ovat ihon tai silmien kutina tai vakavampana esimerkiksi huulten, kielen ja kurkun turpoaminen. Hengenvaaralliseen anafylaksiaan liittyy esimerkiksi voimakkaita iho-oireita, ihon sinisyyttä, hengitysvaikeuksia, huimausta, hengenahdistusta, pahoinvointia ja ripulia.
Penisilliini on perinteisesti ollut lääkkeistä allergisoivin. Myös muut antibiootit ovat korkealla listalla. Reaktioita voivat aiheuttaa niin ikään esimerkiksi sulfalääkkeet, barbituraatit, antikonvulsantit ja insuliini.
Tyypillisesti lääke ei aiheuta vielä ensimmäisellä käyttökerralla mitään reaktioita, ja sitä voidaan käyttää viikko tai ylikin ilman mitään ongelmia. Oireet puolestaan katoavat yleensä muutamassa päivässä lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen.
Testaus ei välttämättä kannata
Esimerkiksi penisilliiniallergiasta voidaan yrittää varmistua ihotestillä. Ihotesti ei kuitenkaan sovi käytettäväksi kaikkiin lääkkeisiin, ja joissain tapauksissa se saattaa olla jopa vaarallinen. Siksi tapauksissa, joissa lääkkeen käytön yhteydessä on esiintynyt hengenvaarallinen reaktio, lääkäri yksinkertaisesti poistaa kyseisen lääkkeen potilaan hoitovaihtoehdoista. Allergiatestin tekeminen sen päättelemiseksi, oliko alkuperäinen reaktio ”oikea” allerginen reaktio, ei ole riskin arvoinen, varsinkin jos tarjolla on muitakin vaihtoehtoja.
Ensisijainen tavoite lääkeallergian hoidossa on oireiden helpotus. Ihottumaa ja kutinaa voidaan hillitä esimerkiksi antihistamiineilla tai kortikosteroideilla. Yskiminen saatetaan saada loppumaan hengitysteitä laajentavalla bronkodilaattorilla. Vakavampien anafylaktisten oireiden poistamiseksi voidaan antaa epinefriiniä eli adrenaliinia.