Kela-korvausten kasvattamiseen on varattu koko vaalikaudeksi yhteensä 500 miljoonaa, josta valtion rahoitusosuus on hallitusohjelmassa mainittu 335 miljoonaa euroa. Kela-korvausten korottaminen ei vaadi lakimuutoksia.
Valtio kattaa sairaanhoitovakuutuksen kustannuksista 67 prosenttia, ja 33 prosenttia kerätään palkoista, yrittäjätuloista ja etuuksista pidätettyinä maksuina. Kela-korvaukset rahoitetaan osana sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutusta.
Ensi vuodelle korvaustaksojen korottamiseen on varattu noin 97,5 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 65,3 miljoonaa euroa.
Yleis- ja erikoislääkärin korvaustaksa nousee ensi vuonna 8 eurosta 30 euroon läsnävastaanottojen osalta ja 25 euroon etävastaanottojen osalta. Psykiatrien vastaanottojen korvaustaksa nousee 30–40 euroon riippuen vastaanoton pituudesta. Korvausten korotuksilla yritetään saada yksityistä sairaanhoitoa nykyistä houkuttelevammaksi.
Myös psykiatrian toimenpiteiden, kuten psykoterapioiden, korvaustaksat nousevat. Hammaslääkärin perustutkimuksen korvaustaksa nousee 15,50 eurosta 30 euroon.
Lue myös: Ministeri väläyttää Kela-korvausmalliin lakisääteistä kattohintaa, jotta korvaukset eivät valuisi yksityislääkäreiden hintoihin
Hallitus panostaa Kela-korvauksiin satoja miljoonia – "Alan asiantuntijoilla konsensus, että se on ihan älytöntä"
Tulossa uusi Kela-korvausmalli
Nykymuotoisten Kela-korvausten korottaminen ei vaadi lakimuutoksia. Kela vahvistaa korvaustaksat voimassa olevan sairausvakuutuslain mukaisesti.
Hallitus sopi budjettiriihessä, että hallitusohjelman mukaiseen uuteen Kela-korvausmalliin kohdennetaan rahoitusta noin 134,2 miljoonaa euroa vuodessa vuosien 2025–2027 ajaksi. Tästä valtion rahoitusosuus on noin 89,9 miljoonaa euroa vuosittain.
Hallitus valmistelee uuden Kela-korvausmallin, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alussa.