Lääkäri: Suomalainen terveydenhuolto teollisuusmaiden eriarvoisimpia

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallintouudistus on yksi kesän kohutuimpia aiheita poliittisella kentällä. Hallituksen esittämää mallia on kritisoitu voimakkaasti ja jopa osa hallituspuolueiden jäsenistä irtisanoutui sen toteuttamisesta. Yleislääketieteen professorin Raimo Puustisen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ongelmat ovat todella syvällä terveydenhuoltojärjestelmässämme.

­- Kun Suomen kansanterveyslakia 50­-60-luvuilla suunniteltiin, niin perusperiaate oli, että se kattaa koko maan ja että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus päästä korkeatasoisen, maksuttoman terveydenhuollon piiriin. Vielä 1970-luvulla WHO nimesi Suomen terveydenhuollon mallimaaksi, koska hoitojärjestelmämme oli kattava ja korkeatasoinen. Näin tulisi olla edelleen, mutta on ajauduttu tilanteeseen, jossa ei ole.

- Tällä järjestelmällä ei ole mahdollisuuksia järjestää palveluita ja siitä seuraa eriarvoistuminen. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on teollisuusmaiden eriarvoisimpia.

Ongelmaan on Puustisen mukaan kuitenkin yksi selkeä ratkaisu, joka on terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuun siirtäminen pois kunnilta. Useissa maissa on käytössä järjestelmä, jossa perusterveydenhuollon yleislääkäri on yksityinen ammatinharjoittaja.  Järjestelmä oli kokeilussa Suomessakin vuosina 1985-1993, jolloin sen on todettu helpottavan hoitoonpääsyä ja leikkaavan kustannuksia.

- Terveydenhuollon perusongelma palautuu siihen, että rahoitusvastuu on kunnilla. Olen kiertänyt seitsemässä Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa selvittämässä, miten terveydenhuolto on järjestetty, ja suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on maailmalla täysin poikkeuksellinen. Missään muualla terveydenhuolto ei ole kuntien asia.

Vastuu pois kunnilta

Rahoitusvastuun poistaminen kunnilta ei Puustisen mukaan tarkoita kustannusten nousua terveyspalveluiden kuluttajalle eikä yksityistämistä siinä mielessä, että suuret yksityiset yritykset tarjoaisivat kaiken hoidon.  Eurooppalaisessa mallissa lääkärit ovat yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka laskuttavat esimerkiksi suurta terveydenhuolto-organisaatiota. Rahoitusmalleja on erilaisia.

- Siitä vallitsee yleinen konsensus, että terveydenhuollon tulee olla kattava ja että se tulee kustantaa yhteisistä varoista. Mutta terveydenhuoltoalueiden tulisi hoitaa rahoitus, ei kuntien, Puustinen selventää.

Vaikka malli on ollut Suomessakin kokeilussa ja tulokset ovat olleet lupaavia, kokeilua ei jatkettu eikä sitä otettu huomioon sosiaali- ja terveyspalveluiden hallintouudistusta kaavailtaessa. Puustisen mukaan monet asiantuntijat ovat esittäneen tätä ratkaisua päättäjille ja syy vastahakoisuuteen löytyy jostain muualta, kun positiivisen näytön puutteesta.

- Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä terveydenhuolto tulisi rakentaa pohjiaan myöten uudelleen, mutta päätöstä ottaa terveydenhuolto kunnilta pois ei ole tehty, koska kansanedustajista 80 prosenttia on tavalla tai toisella kytköksissä kuntaorganisaatioihin.  Terveyspalveluita ei olla valmiita ottamaan kunnilta pois.

Studio55.fi/Juulia Jaulimo

Kuvat: Colourbox.com