Kyyt luikertavat jälleen lemmikkien riesana – Aaku-koira selvisi puremasta kolme kertaa

Kun kyy nappaa koiraa kuonosta tai tassusta, voi tilanne olla yllättävä ja vieras. Kun se tapahtuu ensimmäistä kertaa, ei lemmikin omistaja välttämättä edes tiedä, miten tilanteessa kuuluisi toimia.

Marjo Lehtovaaran edesmenneen Aaku-koiran kanssa kyyn pureminen tuli eteen jopa kolme kertaa koiran elämän aikana. Aakun kyynmetsästysvietillä oli varmasti osansa kohtaamisissa.

– Aakulla oli tapana metsästää kyitä. Se hyppäsi niiden niskaan ja tappoi ne, Lehtovaara kertoo.

Ensimmäisellä kerralla Aaku oli purjehtimassa Lehtovaaran miehen kanssa Ahvenanmaalla. He olivat pysähtyneet yöpymissatamaan, ja Aaku juoksenteli vapaana kalliolla. Aaku oli matalassa kanervaisessa kivikossa kun se vinkaisi. Lehtovaaran mies näki, kuinka koira riepotteli käärmettä suussaan.

– Mieheni ei nähnyt kyyn iskua, Lehtovaara kertoo.

– Hän ei heti ymmärtänyt, että kyy oli päässyt puremaan koiraa.

Koira tuli heinikosta uikuttaen

Lehtovaaran mies käski Aaku-koiraa jättämään riepottelemansa käärmeen ja palasi sitten koiran kanssa takaisin purjeveneelle. Veneellä Aakun tila huononi: se meni veteläksi ja huonovointisen oloiseksi.

– Mieheni tutki koiran ja löysi puremajäljet rinnasta. Hän antoi ensihätään Aakulle kyypakkauksesta kortisonia. Sitten hän soitti tutulle eläinlääkärille lisäohjeita, Lehtovaara kertoo.

– Eläinlääkäri neuvoi, ettei koiraa tarvitse tuoda eläinlääkäriin, sillä se oli kuitenkin tolpillaan.

Aaku oli huonovointinen vielä muutaman päivän ajan. Se oli väsynyt sekä läähätti ja joi paljon. Pian se kuitenkin tokeni omin voimin.

– Ilmeisesti kyy ei ollut päässyt puremaan kunnolla eikä myrkkyä ollut päässyt koiraan niin paljoa, Lehtovaara pohtii.

Ahvenanmaalla asuessaan Lehtovaaran Aaku-koiraa puri kyy kaksi kertaa toistekin. Toisella kerralla Aaku oli hoidossa Lehtovaaran ystävillä. Ystävät veivät Aakun välittömästi eläinlääkäriin, jossa se sai lääkkeitä.

Kolmannella kerralla kyy iski jälleen purjehdusreissulla. Silläkin kerralla Aaku selvisi ilman eläinlääkärikäyntiä.

Samanlaisia kokemuksia kyiden kohtaamisesta on Tiia Mattilalla, jonka perheen kultaistanoutajaa kyy pääsi puremaan kotitalon pihan pellolla.

– Koiramme tuli heinikosta pois uikuttaen. Huomasimme pian puremajäljet sen kuonossa, Mattila kertoo.

– Päivystävä eläinlääkäri neuvoi meitä puhelimitse laittamaan sokeripalan puremakohdalle imemään myrkkyä. Koira oli nuutunut ja väsynyt loppuillan, mutta selvisi tapauksesta ilman lääkkeitä.

Koiranomistajien kokemuksista on jo aikaa, ja ohjeet kyynpuremien hoidossa ovat vaihdelleet vuosien aikana. Nykyään koira suositellaan viemään välittömästi eläinlääkäriin pureman sattuessa. Myöskään kyytablettia koiralle ei kannattaisi syöttää nykyohjeiden mukaan eikä sokeripalan käyttöä kyyn puremissa suositella enää.

Lehtovaara kertoo, ettei kyyn kohtaaminen ja pureminen vaikuttanut heidän ja koiran elämään millään tavalla.

– Aaku sai juosta vapaana saaressa, joten kyiden kohtaamisiin ei sillä tavalla voinut vaikuttaa.

Omistaja vinkkaa: Tallenna eläinlääkärin numero

Mattilan koiran elämään kyyn purema ei sinänsä vaikuttanut, mutta koira itse oli varovaisempi kyitä kohdatessa.

– Enemmän olimme varuillamme kotipihan pellon suhteen. Koiramme oppi kyllä itsekin puremisen jälkeen varomaan käärmeitä eikä mennyt enää haistelemaan niitä.

Mattilan mukaan oma rauhallisuus tilanteessa on hyödyksi. Hänellä on myös muutamia käytännön vinkkejä.

– Jos koiran kanssa lähtee paikkaan, jossa voi olla kyitä, kannattaa tallettaa puhelimeen päivystävän eläinlääkärin numero, Mattila sanoo.

– Olisi hyvä, että tavoitettavissa olisi myös auto ja kuski, mikäli koiran kanssa täytyy lähteä päivystykseen. Ja jos tilanteen näkee ja vain onnistuu, kannattaa painaa mieleen, minkä kokoinen käärme on: onko se täysikasvuinen vai poikanen. Se auttaa eläinlääkäriä.

Lehtovaara kehottaa ottamaan koiran luonteen huomioon kyitä kohdatessa.

– Koiran luonteesta riippuu, mitä asialle voi tai tarvitsee tehdä. Esimerkiksi Aaku metsästi ja tappoi kyitä. Nykyinen koiramme Kamu sen sijaan vainuaa kyyt, mutta pelkää ja välttelee niitä. Huomaan nykyään käärmeet Kamun käytöksen perusteella: se käyttäytyy oudosti, yrittää katsoa heinikkoon varovasti ja vetää pään pois.

Artikkeli on Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston Journalistinen työ -kurssin lopputyö, joka on tehty yhteistyössä Mediahubin kanssa.