Etusivu

Kysely: Moni suomalainen hyväksyy koiran fyysisen kurittamisen – 10 prosenttia veisi jopa lopetettavaksi, jos ongelmakäytöstä ei saa kuriin

1:45
Älä suotta tuskaile: Näin totutat koiran kynsien leikkaamiseen!

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Miltei joka toinen suomalainen sallii fyysiset rangaistukset koiran ongelmakäytökseen puuttumisessa. National Geographicin nettikyselyyn vastasi noin tuhat suomalaista tammikuussa 2020.

    Kyselytutkimus paljasti, että moni sallii koiran fyysisen kurittamisen ongelmakäytökseen puuttumisessa.

    Noin 42 prosenttia vastaajista piti sitä vähintään joissain tapauksissa hyväksyttävänä. 1,3 prosenttia oli sitä mieltä, että fyysisen rangaistuksen käyttö on aina hyväksyttävää.

    Neljäsosa potenut kurittamisen vuoksi huonoa omaatuntoa

    Neljäsosa suomalaisista myöntää kurittaneensa joskus koiraa siten, että on potenut jälkikäteen huonoa omaatuntoa.

    Käsittämätöntä kyllä, vastaajista noin 10 prosenttia veisi koiran suoraan lopetettavaksi, jos ei saisi ongelmakäytöstä kuriin omin neuvoin.

    2:15
    Miksi koira ulvoo kotona? Koiran käyttäytymistä videolla avaa eläintieteilijä, filosofian tohtori ja dosentti Kai Pelkonen.

    "Pahoja koiria" ei ole olemassakaan

    Toivoakin on: kyselytutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista uskoo, että ongelmakoirien käytös on muutettavissa. 63 prosenttia vastaajista turvautuisi tarvittaessa koiraterapeuttiin tai ongelmakoirakouluttajaan.

    Koirankouluttaja Matt Beisner tyrmää kalkkeutuneet toimintatavat ongelmakoirien käsittelyssä. Hänen menetelmiensä lähtökohtana on koiran mielenliikkeiden ymmärtäminen. Beisner uskoo, ettei "pahoja koiria" ole olemassakaan.

    – Meidän täytyy aluksi kunnioittaa koiraa sellaisena kuin se on, ei sellaisena, kuin haluaisimme sen olevan, Beisner kuvailee nettisivullaan.

    – Luottamus on minkä tahansa terveen suhteen perusta, siten koira tuntee olonsa turvalliseksi.

    Aina yhteiselo ei suju

    Beisner itse pelkäsi koiria jouduttuaan lapsena koiran puremaksi. Nyt mies uskoo, että koulutuksen perusta ei ole se, mitä ihminen toivoo koiraltaan, vaan se, mitä koira tarvitsee.

    Beisner haluaa luoda koiran ja ihmisen välille syvän yhteyden, joka varmistaa, että yhteiselämä sujuu. Aina se ei välttämättä ole mahdollista.

    – Joskus koira ja sen nykyinen perhe eivät ole hyvä yhdistelmä. Perhe ei ehkä halua tehdä muutoksia käytökseensä tai rutiineihinsa, jotka voisivat auttaa koiraa, tai he eivät vain kykene käsittelemään koiraa. Silloin olisi parasta, että koiralle etsitään uusi koti, koirankoulutukseen keskittyvässä tv-sarjassakin esiintyvä Beisner kuvaili haastattelussa.

    5:34
    Moni koira pelkää kovia ääniä. Vaikka paukkupelon syy voi olla yksi ikävä hetki, pelosta voi opetella pois, kertoo päivystyksen vastuueläinlääkäri Niina Murto Omaeläinsairaala Mevetistä.

    Motivoi ja palkitse koiraa

    Fyysinen rangaistus ei korjaa ongelmakäytöksen aiheuttajaa eli varsinaista ongelmaa. Se on siis koulutusmetodina hyödytön.

    Kun koira on motivoitunut, se tekee työtä saadakseen palkinnon. Rankaisemisen sijaan kannattaa keskittyä palkitsemaan koiraa, kun se toimii oikein.

    Koiraa voi motivoida esimerkiksi lelulla tai herkuilla, jotka annetaan palkkioksi heti toivotun asian tekemisen jälkeen. Koiralta ei myöskään tule vaatia liikaa, vaan opettaminen alkaa alkeista ja etenee siitä vaikeampiin asioihin.

    Jos koira ei hyvistä metodeista huolimatta tunnu oppivan, kannattaa vierailla eläinlääkärin pakeilla. Näin voidaan varmistaa, ettei ongelmana ole esimerkiksi terveydellinen syy.

    Juttua muokattu 7.2.2020: Muutettu lähteeksi National Geographic, ei FOX, kuten jutussa aiemmin luki.

     

    Lue myös:
      Koirat Lemmikit

      Maria Aarnio

      maria.aarnio(at)mtv.fi

      Uusimmat

      •  

      Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja