Kenkäyritykset eivät valvo tuotantoketjujensa työntekijöiden ihmisoikeuksia riittävän hyvin.
Parantamisen varaa on erityisesti elämiseen riittävässä palkassa, työsuojelussa, järjestäytymisvapaudessa ja läpinäkyvyydessä, ilmenee Change your shoes -kampanjan kenkävalmistajille tekemästä kyselystä.
Kutsu tutkimukseen lähetettiin 23 suurelle eurooppalaiselle kenkävalmistajalle. Kyselyyn vastasi 12 yritystä, muun muassa Adidas ja El Naturalista.
Aasia tekee 90 prosenttia kengistä
– Vuonna 2014 maailmassa valmistettiin yli 24 miljardia kenkäparia, joista lähes 90 prosenttia Aasiassa.
– Kiinan osuus maailman kenkätuotannosta on noin 65 prosenttia. Isoja valmistusmaita ovat myös muun muassa Vietnam ja Indonesia.
– Suomalaiset ostivat vuonna 2014 yhteensä 18 miljoonaa paria kenkiä, joista noin puolet tuli Kiinasta.
Kampanja pyrkii parantamaan sosiaalisia ja ympäristöön liittyvä oloja parkitsimoissa, tehtaissa, työpajoissa ja kodeissa, joissa nahkakengät valmistetaan.
Suomalaiset keskikastia
Vastaava kysely lähetettiin myös neljälle suomalaisvalmistajalle. Suomessa kyselyyn osallistuivat Sievi, Kesko, S-ryhmä ja Reima. Parhaat pisteet sai Sievi, jota lukuun ottamatta suomalaisvalmistajat sijoittuivat eurooppalaisessa vertailussa keskikastiin.
– Suomalaisyrityksillä keskimääräistä huonommalla tolalla oli raaka-aineiden tuotannon valvonta. Ainoastaan Sievi valvoi itse käyttämiensä materiaalien tuotantoa. Monilla eurooppalaisista yrityksistä oli jonkinlaista raaka-aineiden valvontaa, sanoo projektikoordinaattori Anna Härri Eettisen kaupan puolesta ry:stä.
Esimerkiksi nahantuotannossa käytettävä kromi voi olla hengenvaarallista työntekijöille. Suomalaisyrityksistä ainoastaan Reima on kieltänyt kromin käytön kokonaan alihankintaketjussaan.
Vedottiin yritysten järjestelmään
Positiivisena Härri pitää suomalaisyritysten yhteistyöhalukkuutta. Kaikki mukaan kutsutut valmistajat osallistuivat kyselyyn ja vastasivat esitettyihin jatkokysymyksiin.
Sieviä lukuun ottamatta suomalaisvalmistajat vetosivat ihmisoikeuskysymyksissä yritysten keskinäiseen BSCI-vastuullisuusjärjestelmään. Härrin mukaan vapaaehtoinen järjestelmä ei automaattisesti takaa esimerkiksi kunnollisia työoloja tai riittävää palkkaa.
– Tarvitaan lainsäädäntöä, jonka perusteella yritykset voidaan asettaa vastuuseen, jos ne laiminlyövät työntekijöiden oikeuksien valvonnan alihankintaketjuissaan. Suomen lain puitteissa tämä on nykyisin hyvin vaikeaa.