Kymmenen maailman vaarallisinta virusta

Marburg-virus

Maailman vaarallisin virus on Marburg-virus. Se on saanut nimensä saksalaisen pienen ja idyllisen Lahn-joen varrella sijaitsevan kaupungin mukaan. Marburg-virus aiheuttaa Marburgin tautia eli verenvuotokuumetta. Kuten Ebola, Marburg-virus aiheuttaa kouristuksia sekä limakalvojen, ihon ja sisäelinten verenvuotoa. Taudin itämisaika on 3-9 vuorokautta. Kuolleisuus taudissa on 90 prosenttia.

Ebola-virus

Ebola-viruksen kantoja on olemassa viisi – jokainen niistä on nimetty Afrikan maiden tai alueiden mukaan: Zaire-, Sudan-, Reston-, Bundibugyo- sekä Taï Forest -ebolavirus. Zaire-kanta on kaikkein tappavin, siinä kuolleisuus on jopa 90 prosenttia. Länsi-Afrikan Guineassa vuonna 2014 puhjennut Ebola-epidemia levisi myös naapurimaihin, Sierra Leoneen, Liberiaan sekä Nigeriaan. Taudin itämisaika voi olla 2-21 vuorokautta.

Hantavirus

Hantaviruksiin kuuluu useita eri viruksia. Nimensä se on saanut joen mukaan, josta amerikkalaisten sotilaiden alun perin luultiin saaneen virustartunnan Korean sodassa vuonna 1950. Viruksen oireisiin kuuluu vaikeita keuhko-oireita, kuumetta sekä munuaisten vajaatoimintaa. Vakavia hantavirusinfektioita tavataan useimmin Kiinassa, Koreassa ja Balkanilla, tartunnanlähteenä on peltohiiri tai metsähiiri. Lievempiä infektioita levittävät myös rotat ja Euroopassa metsämyyrä. 

Lintuinfluenssa

Eri kantojen lintuinfluenssat aiheuttavat säännöllisesti paniikkia – joka saattaa olla järkevää, sillä kuolleisuus taudissa on 70 prosenttia. Mutta itse asiassa riski sairastua tunnettuun H5N1-kantaan on varsin alhainen. Tartunnan voi saada vain suorassa kontaktissa siipikarjaan. Sanotaankin, että tämän vuoksi suurin osa tapauksista on ilmennyt Aasiassa, missä ihmiset usein elävät lähellä siipikarjaa.

Lassakuume

Lassakuume on arenaviruksen aiheuttama verenvuotokuume. Ensimmäisen kerran virus tavattiin vuonna 1969 Nigeriassa sairaanhoitajalla ja laboratoriotyöntekijällä, joista jälkimmäinen kuoli. Virus tarttuu jyrsijöiltä. Tapaukset voivat olla kokoperäisiä, joka tarkoittaa että virusta esiintyy tietyllä alueella, kuten Länsi-Afrikassa ja voi esiintyä siellä milloin vain. Tiedemiehet arvioivat, että 15 prosenttia Länsi-Afrikan jyrsijöistä kantaa virusta. 

Argentiinan verenvuotokuume

Junin-virus (joka on myös arenavirus) aiheuttaa Argentiinan verenvuotokuumetta. Tartunnan saaneet kärsivät kudostulehduksista, verenmyrkytyksestä sekä ihon verenvuodosta. Ongelmana on, että oireet voivat olla aluksi niin lieviä, ettei niitä tunnisteta.

Krimin-Kongon verenvuotokuume

Krimin-Kongon verenvuotokuume tarttuu punkkien välityksellä. Virus on etenemisessään samankaltainen Ebola- ja Marburg-virusten kanssa. Ensimmäisinä päivinä tartunnan saaneelle ilmestyy ihon tai limakalvojen verenvuotoa.

Bolivian verenvuotokuume

Machupo-virus aiheuttaa Bolivian verenvuotokuumetta. Oireina ovat korkea kuume ja runsas verenvuoto. Virus etenee samankaltaisesti kuin Junin-virus. Usein jyrsijät kantavat virusta. Virus voi tarttua myös ihmisestä ihmiseen.

Kyasanur Forest -verenvuotokuume

Tutkijat havaitsivat Kyasanur Forest -verenvuotokuumetta aiheuttavan flaviviruksen metsästä Intian lounaisrannikolla vuonna 1955. Virus leviää punkkien välityksellä, mutta tutkijoiden mukaan kantajia on vaikea määrittää. Arvellaan, että rotat, linnut sekä siat voisivat olla isäntiä. Tartunnan saaneet ihmiset kärsivät korkeasta kuumeesta, kovasta päänsärystä sekä lihaskivuista, jotka voivat aiheuttaa verenvuotoa.

Denguekuume

Denguekuume on jatkuva uhka. Jos suunnittelet lomaa tropiikissa, ota taudista ja sen ehkäisystä selvää. Virusta on neljää alatyyppiä ja ne tarttuvat hyttysten välityksellä ja vaikuttaa 50-100 miljoonaan ihmiseen vuosittain suosituissa lomakohteissa, kuten Thaimaassa sekä Intiassa. Hyttysen pistosta oireiden alkuun kuluu yleensä 4-7 päivää. Tartunta voi olla vähäoireinen tai oireeton.

Lähteet: dw.de, terveyskirjasto.fi, who.int, thl.fi, tohtori.fi

Kuva: Colourbox.com