Mikä sen suomalaisempaa kuin kesäiltainen tanssilava koivupuiden katveessa ja taustalta kaikuva Täysikuu? Lehtikuvan kuvat johdattavat lavatanssien tunnelmiin 1950-, 60- ja 70-luvuille.
Suomalaiset tanssipaikat ovat kehittyneet vuosien saatossa avolavoista katetuiksi lavoiksi tai paviljongeiksi. Kun kävijät vielä olivat enimmäkseen paikallista väkeä ja kulkivat joko jalan, pyörällä tai soutuveneellä, lavat pyrittiin rakentamaan liki asutusta. 1950-luvun lähestyessä loppuaan alettiin rakentaa niin sanottuja suurlavoja pääväylien ja suurten teiden varsille.
Vaikka lavatanssien suosio aaltoilee, ainakin toimittaja ja suomalaisen viihteen historioitsija Maarit Niiniluoto uskoo, että suomalaisuuden muotona se on pysyvä.
Lähteenä käytetty: Pro gradu "Latavanssikulttuuri historiakuvassa. Suurten ikäluokkien kulttuurisukupolven muistot Turun Uittamon lavatansseista 1960–2000" (Tuohimaa Marja, 2013)
Studio55.fi lavatanssin pyörteissä
Studio55.fi-ohjelmassa pureuduttiin lavatanssikulttuuriin toukokuussa 2011. Millä tavalla esimerkiksi sota-ajan iskelmät kuvastivat omaa aikaansa?
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.