Kuusamon suurpetokeskus selvitti aville eläinten oloja ja sukulaisuussuhteita – Juuso-karhun vanhemmat jätettiin mainitsematta

Kuusamon Suurpetokeskus on vastannut aluehallintovirastolle kirjallisesti koskien epäkohtia, jotka tarhalla havaittiin aluehallintoviraston tarkastuskäynnillä 6. toukokuuta. Selvityksen on allekirjoittanut yrityksen toimitusjohtaja Sulo Karjalainen.

Valvova viranomainen vaati karhutarhalta selvitystä muun muassa aitojen rei’istä, useista kallellaan olevista aidantolpista, riittämättömistä kiipeilymahdollisuuksista sekä karhujen ja ilvesten sukulaisuussuhteista.

Lue myös: MTV selvitti: Kuusamon Suurpetokeskuksessa arveluttavaa eläintenpitoa – karhujen sisäsiittoisuutta, vaarallisia aitoja ja eläinsuojeluilmoituksia

Kirjallisessa vastauksessaan eläintarha kertoo, että kaikki viranomaisen huomautukset ovat työn- ja korjaustoimenpiteiden alla, joista osa on suoritettu välittömästi. Tarhan aitausten reiät ja muut puutteet on korjattu ja lisäksi yhden tarhan ruokailu- ja lepotilan katos tehdään uusiksi.

Karhujen aitauksiin lisätään runsaasti kiipeily- ja muita puurakenteisia aktivointikohteita.

Kuusamon Suurpetokeskuksen mukaan tilojen uusiminen pyritään saamaan valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä, ennen tarhan avaamista yleisölle.

Päätään heijaavalle Juusolle virikkeitä

Läänineläinlääkäri huomautti tarkastuskäynnillään Juuso-karhun heijaavan päätään puolelta toiselle tarhassa.

– Juuso-karhulle lisätään puisia turvallisia kiipeily- ja voimailukohteita. Juuso-karhun "heijaamiseen" kiinnitetään myös erityishuomiota. Juuso joskus aloittaa heijaamisen, kun ihmiset lähestyvät tarhaa ja yritämme karhua saada kiinnostumaan muihin karhujen luontaisiin toimiin.

Lue myös: Tuore tarkastusraportti Kuusamon Suurpetokeskuksesta julki – sisäsiittoisuudesta ja aitausten kunnosta vaaditaan selvitys

Kuusamon Suurpetokeskusta on huomautettu Juuso-karhun liikkeistä aiemminkin. Stereotyyppiseksi käytökseksi kutsuttu, merkityksettömän liikesarjan toisto saattaa eläinlääkärien mukaan olla merkki stressistä tai virikkeettömästä ympäristöstä.

Lisäksi eläintarhaa on useasti kehotettu lisäämään virikkeitä eläinten tarhoihin, joissa kiipeilymahdollisuudet ovat olleet osin rajoitetut.

– Nätin ja Niiskun tarhassa on oksattomia kelopuita ja pari autonrengasta. Vyötin tarhassa oli myös muutama oksaton kelopuu. Oksattomat puut eivät juuri tarjoa mahdollisuutta kiipeilyyn, toukokuisessa tarkastuskertomuksessa luonnehdittiin.

Juuson vanhemmista ei mainintaa

MTV:n tekemässä, laajassa selvityksessä nostettiin esille epäkohtia, joita Kuusamon Suurpetokeskuksessa on ollut vuosien saatossa. Selvityksessä kävi myös ilmi, että karhutarhalla poikasia saaneet Juuso- ja Reetta-karhut ovat sisaruksia keskenään.

Myös aluehallintovirasto halusi selvittää eläinten sukulaisuussuhteita ilvesten ja karhujen osalta. Kuusamon Suurpetokeskus toimitti selvitykset kaikista tarhalla asuvista eläimistä ja niiden alkuperästä.

Selvityksessä mainitaan, että Tessu, Vyöti, Niisku ja Aina ovat peräisin luonnosta. Reetta, Juuso ja Nätti ovat syntyneet tarhalla. Reetan kerrotaan olevan Tessun ja Vyötin jälkeläinen, mutta Juuso-karhun vanhemmista ei alkuperäisessä selvityksessä ollut mitään mainintaa. Aluehallintovirasto pyysi sähköpostilla vielä erikseen Juuso-karhun vanhempien tiedot ja sai ne. 

Juuso on niin ikään Reetan lailla Tessun ja Vyötin jälkeläinen. Reetta ja Juuso saivat vuonna 2018 Tara- ja Ansa -pennut.

Lue myös: Tukes löysi Kuusamon Suurpetokeskuksesta puutteita asiakkaiden turvallisuudessa – eläintarha kiinni kesäkuun loppupuolelle

Kuusamon Suurpetokeskukselta pyydettiin myös selvitystä siitä, kuinka se aikoo osallistua eläintarhaluvan ehtona olevaan lajien suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon.

– Kuusamon Suurpetokeskus pyrkii tekemään yhteistyötä Ranuan, Kiteen ym. tarhojen kanssa. Otamme vastaan heikkokuntoisia luonnonvaraisia eläimiä ja pyrimme kuntouttamaan niitä ennen luovutusta toisille tarhoille tai mahdollisuuksien mukaan takaisin luontoon, kirjallisessa vastauksessa luonnehditaan.

Eläinsuojelulain mukaan eläintarhan tulee osaltaan edistää luonnonvaraisen eläimistön suojelua ja biologisen monimuotoisuuden säilymistä. Tässä tarkoituksessa eläintarhan tulee antaa yleisölle tietoa näytteillä pidettävistä lajeista ja niiden luonnollisista elinolosuhteista.

Eläintarhan tulee lisäksi osallistua eläinlajien suojelua edistävään tutkimukseen, eläinlajien suojelutaitoihin liittyvään koulutukseen, lajien suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon tai milloin se on tarkoituksenmukaista, eläinlajien vankeudessa kasvattamiseen, kannan uudelleen istuttamiseen tai lajien luontoon palauttamiseen, laissa sanotaan. 

8.6.2022 kello 16.23 juttua on muokattu. Lisätty tieto aluehallintovirastolta, että Juuso-karhun vanhemmat kerrottiin aluehallintovirastolle erillisellä sähköpostilla pyydettäessä.