Kutsunnat käynnissä Venäjällä – alokkaiden vanhemmat pelkäävät Ukrainan tilannetta

– Tällä hetkellä ihmisiä huolestuttavat myös sotatoimet Itä-Ukrainassa. Ihmiset, jotka tulevat tänne, sanovat pelkäävänsä, että [armeijaan kutsutut] lähetettäisiin sinne, kertoo Oksana Paramonova, joka koordinoi järjestön alokkaille ja näiden perheille suuntaamaa avustusta.

– Virallisesti kukaan ei puhu siitä, kukaan ei tee siitä ilmoitusta, mutta kaikki tavalla tai toisella ymmärtävät, että jotain tapahtuu.

Asepalvelus kestää Venäjällä vuoden. Sen voi myös korvata siviilipalveluksella, jonka lain mukainen mitta on 21 kuukautta eli lähes kaksi vuotta. Kieltäytyminen kokonaan on niin ikään mahdollista terveyssyistä, mutta vapautuksen saaminen on hyvin vaikeaa ja usein pitkällisen lakiprosessin takana. Myös opiskelut voivat olla syy vapautukselle.

Terveydelliset syyt 

Sotilaiden äidit auttaa alokkaiden vanhempia oikeusprosesseissa. Lisäksi kansalaisjärjestö auttaa perheitä esimerkiksi tilanteissa, joissa asepalvelustaan suorittava nuori on joutunut ongelmiin armeijan johtoportaan kanssa, tai tarvitsee pikaisesti terveydenhuoltoa.

Paramonovan mukaan yleisin syy haluun jättää armeija väliin on juuri huono terveydenhuolto.

Yksi järjestöltä apua saaneista on Vera Grinjev, jonka poika Aleksei Grinjev onnistui välttämään armeijaan astumisen viime vuonna terveydellisistä syistä.

Vera Grinjev oli seurannut Ukrainan tapahtumia tiiviisti jo joulukuusta 2013 alkaen. Kun väkivalta Maidanilla alkoi, hän huolestui toden teolla ja päätti, ettei poika mene armeijaan.

– Kaikki muuttui oudoksi silloin. Se oli jo ennen Krimiä”, Grinjev muistelee.

Armeija kasvattaa suosiotaan

Silti yhteydenottoja kansalaisjärjestöön on selvästi määrällisesti vähemmän, Paramonova kertoo järjestön Pietarin toimipisteessä. Myös Sotilaiden äitien liiton pääsihteeri Valentina Melnikovan mukaan esimerkiksi Moskovan alueella yhteydenotot ovat vähentyneet määrällisesti rajusti.

Osittain yhteydenottojen vähentyminen liittyy Pietarin jaoston mukaan siihen, että tieto on siirtynyt nettiin. Toinen syy asiaa on kansalaisten asenteen muuttuminen armeijaa kohtaan. 

VTSIOM-tutkimuskeskuksen julkaiseman mielipidemittauksen mukaan suhtautuminen armeijaan on aiempaa myönteisempää.

Kun venäläisiltä kysyttiin, haluaisivatko he että heidän poikansa, veljensä, miehensä tai joku muu läheinen sukulainen palvelisi tällä hetkellä armeijassa, 53 prosenttia vastaajista vastasi ”kyllä”. Vuonna 2010 kyllä-vastauksia oli 36 prosenttia.