Shefki Kuqi myöntää, että eilisen Veikkausliigan valmentajadebyytin aikana tuli mieleen, millaisen sytykkeen hän voisi tarjota joukkueelleen pelaajana.
Kuqin valmentama Honka hävisi MyPalle 3-4. Kuqi sanoo, että täytyy olla rehellinen, päätös siirtyä kentältä valmentajaksi on tehty.
– En sano, ettei tekisi mieli. Varsinkin eilen, kun oli eka peli, tuntui pari kertaa, että kun olisin kentällä, pystyisin tekemään jotain, joka herättäisi koko jengin, Kuqi naureskelee MTV Sportille.
– Mutta jos palaisin kentälle ja tekisin vaikka 30 maalia, niin mihin se veisi minua? Minä olen nyt astunut sen viivan toiselle puolelle, ja mieluummin joku minun pelaajistani tekee 10-15 maalia, kun minä tekisin 30, Kuqi sanoo.
Kuqi tunnettiin pelaajana juuri joukkueen sytyttäjänä. Entäs nyt, kun hän on valmentajana?
– Jalkapallo on aika pitkälle psyykkaamista, ja luotan, että olen suhteellisen hyvä psyykkaamaan pelaajia. Haluan ensin vähän katsoa. Olen ollut pelaajana kopissa, jossa on erilaisia jätkiä. Joitain pitää vähän piiskata, sitten on sellaisia, joille pitää laittaa käsi olkapään ympärille ja kertoa, kuinka hyvä hän on ja se pelaaja syttyy siitä. Sitten on niitä, joille pitää sanoa, että joko teet näin tai lennät ulos, ja se herättää, Kuqi sanoo.
Hän sanoo, että tutustuminen pelaajiin on vielä kesken, ja oikea käsittelytapa jokaiselle yksilölle on vielä kehitteillä. Valmentajan tärkeä apuri on kapteeni. Kuqin ja Hongan kohdalla se on joukkueen kokeneeseen osastoon kuuluva, pian 27 vuotta täyttävä Jussi Vasara.
– Hän on esimerkki. Hän ei valita mistään, vaan tekee. Ennen sunnuntain peliä minulla oli hänelle torstaina pelipaikka. Perjantaina se oli toinen paikka ja lauantaina taas toinen. Se muuttui joka päivä, mutta Jude ei ole semmoinen, joka sanoo "en voi tai osaa pelata tuossa". Hän mietti sekunnin ja sanoi, että kyllä pystyn pelaamaan tuossa. Se on esimerkkiä, Kuqi sanoo.
"Itsellä energiaa, joukkueella oltava sama"
Kuqi on kiertänyt pelaajana kaikennäköisissä paikoissa, ja mukaan on tarttunut erilaisia toimintatapoja. Hän ei kuitenkaan nosta valmentajan roolia jalustalle, pelaajat tekevät ne ratkaisut, joilla peli ratkeaa.
– Tietysti haluan, että minun joukkueeni on hyvässä kunnossa, eikä ota hirveästi paineita ja nauttii. Niin kauan kuin nauttii ja asiat tehdään kunnolla, pääsee pitkälle, Kuqi linjaa filosofiansa.
– Pitää muistaa, että tämä on minun ensimmäinen valmentajapesti, ja tulee oppia joka päivä. Olen ollut pitkään Englannissa ja ollut erilaisten valmentajien alaisuudessa ja oppinut paljon. Ainakin minulla on energiaa ja haluan, että joukkueella on se sama.
– Jalkapallossa pitää olla energiaa, halua ja tahtoa. Toki taidot kuuluu mukaan, mutta vaikka olisi kuinka paljon taitoa, vaikka olisi maailman taitavin, muttei ole tahtoa ja energiaa, niin on vaikea pelata, Kuqi avaa.
Kuqi ei suostu heittopussiksi – "Ei hetkeäkään ettei pärjättäisi"