Moni pelkää ampiaisia niiden kivuliaiden pistojen takia, mutta ovatko kaikki ampiaisiin liittyvät uskomuksemme vedenpitäviä?
MTV Lifestyle mursi ampiaismyyttejä hyönteistutkija Lena Huldénin sekä Jouni Sorvarin avulla. Huldén kertoo, että monet ihmiset luulevat, että ampiaiset talvehtivat ja käyttävät pesäänsä uudestaan. Tämä ei pidä paikkansa.
– Kuningatar jättää pesäänsä loppukesällä ja hakee talvehtimispaikan. Silloin työläiset menettävät elämänsä tarkoituksen, koska niillä ei ole enää toukkia hoidettavanaan. Sen vuoksi meillä on loppukesällä usein ongelmia "hullujen" ampiaisten kanssa.
– Työläiset kuolevat sitten kun ilmat kylmenevät. Talvella pesä on tyhjä ja sen hävittäminen on täysin turhaa, ellei sitä tehdä esteettisistä syistä. Paras tapa hävittää ampiaisia on hävittää kaikki aikaisin keväällä liikkuvat ampiaiset. Ne ovat talvehtivia naaraita ja jokainen niistä tulee rakentamaan pesän.
1. Ampiainen ärsyyntyy, jos ihminen kiljuu.
Ampiaiset eivät kuule ääntä äänenä, mutta ne voivat hermostua, jos ääni aiheuttaa värinää esimerkiksi niiden pesässä. Sorvari ei kuitenkaan usko, että kiljuvan ihmisen ääni olisi riittävän suuri värinän aiheuttaja.
2. Ampiainen ei pidä ihmisen suusta tai kainaloista leviävistä hajuista.
Sorvari uskoo, että ampiainen kiinnostuu hajusta. Jos hajuun liittyy myös ampiaista ärsyttävää liikettä, esimerkiksi huitomista, se saattaa vahvistaa ampiaisen suunnistamista kohti ”vihollista”.
Huldén muistuttaa, että ampiaisilla on erinomainen hajuaisti. Ne voidaan opettaa tunnistamaan tietty ihminen muutamassa minuutissa palkitsemalla esimerkiksi sokeriliuoksella.
3. Ampiaista ei saa huitoa.
Ampiainen voi luulla huitomista hyökkäykseksi ja pistää. Usein ampiainen lähtee, kun sitä vähän kädellä tavoittelee tai ikään kuin työntää pois. Silloin ampiainen huomaa, että kyseessä on jokin iso eläin ja lähtee muualle.
Joskus mahdollisesti jokin hajuste, ruuan tai juoman haju saa ampiaisen pörräämään kiusallisen lähellä eikä se suostu lähtemään. Tällöin nopea huitaisu ja nopea parin metrin siirtyminen on paikallaan. Yleisohje on kuitenkin, että ei kannata heti alkaa huitomaan, sanoo Sorvari.
4. Ampiainen lähtee, jos ihminen on aivan paikallaan.
Sorvari kertoo, että ampiaisen näkö perustuu erityisesti liikkeen havaitsemiseen. Ampiainen voi menettää mielenkiintonsa, jos ihminen on paikallaan, mutta yleensä ihminen haiskahtaa jollekin mielenkiintoiselle ja ampiainen voi jäädä kiertelemään. Pesän lähellä ei kannata jähmettyä paikalleen, koska hengitysilma ja haju kavaltavat ihmisen.
5. Ampiainen ärsyyntyy joistain väreistä.
Se ei ärsyynny väreistä, mutta tietyt värit voi houkutella sitä. Se hakee ravintonsa näön ja hajun perusteella. Aikuiset syövät pääasiassa kukkien mettä, mutta myös paljon hiilihydraatteja sisältäviä aineita, kuten ylikypsiä hedelmiä ja jopa siirappia. Jos pukeutuu niin että muistuttaa kukkaa, ampiaiset voivat luulla kukaksi, Huldén kertoo.
6. Ruoka houkuttelee ampiaisia.
Sorvari sanoo, että ampiainen on erityisen perso grillilihalle ja myös makeille juomille ja hedelmille. Liharavintoa ampiaiset syöttävät pesässä kasvaville toukille, sokerin ne käyttävät pääasiassa itse energianlähteenä.
7. Hajuvesi houkuttelee ampiaisia.
Ampiaisilla on äärettömän tarkka hajuaisti. Niiden tuntosarvet ovat täynnä hajuja rekisteröiviä reseptoreja. Tietyt hajuvedet saavat iholla aikaan hedelmiä muistuttavan hajun, joka houkuttelee ampiaisia.
Hajuvesi ja deodorantti voivat myös vetää ampiaista kohti "vihollista", mikäli niihin yhdistyy ärsyttävät liikkeet.
8. Ampiaiset ovat äkäisiä ja pistävät helpommin kuin mehiläiset.
Ampiaiset tosiaan pistävät helpommin kuin esimerkiksi kimalaiset, ainakin kun pesää häiritään, sanoo Sorvari. Ampiaiset, mehiläiset ja kimalaiset pistävät yleensä, jos muuta keinoa ei enää ole, tai jos ne hätääntyvät. Ensisijaisesti pistojen tarkoituksena on suojella omaa yhteiskuntaa ja toissijaisesti omaa henkeä. Kesymehiläinen tosin kuolee pistettyään, joten sen ei kannata omaa henkeään juuri suojella.
Kimalainen ei pistä niin herkästi kuin ampiainen, mutta kyllä senkin pistos on tuskallinen. Tuskaisimmat pistokset antavat Suomessa herhiläiset ja kookkaat tiepistiäiset, kertoo Huldén.
9. Ensimmäisestä pistosta ei välttämättä tule pahaa reaktiota, mutta toisesta voi tullakin.
Sorvarin mukaan joillekin jo yksi pisto aiheuttaa allergisen reaktion, kun taas toiset voivat saada useita pistoja ennen kuin alkaa tulla voimakkaampia reaktioita normaalien paukamien lisäksi.
Piston vaikutus on myös erilainen eri ruumiin osissa. Henkitorven alueelle osunut pisto voi olla hengenvaarallinen. Takamukseen osunut pisto voi olla huomattavasti miedompi, vaikkakin istumista vaikeuttava. Ampiaisen ja mehiläisen pistoille voi kehittyä yliherkäksi ajan saatossa, vaikka alun perin ei allergiaa olisikaan.
10. Ampiainen kuolee pistettyään.
Ampiainen ei yleensä kuole pistettyään, toisin kuin kesymehiläinen. Ampiaisen piikissä ei ole väkäsiä, jotka tarttuisivat kiinni pistettävään kudokseen. Kesymehiläisellä piikissä on väkäset ja piikki myrkkysäiliöineen irtoaa ja mehiläinen vahingoittuu kuolettavasti. Kimalaisilla ei myöskään ole pistimissään väkäsiä, joten myös ne jatkavat kukkasten pölyttämistä kiukun lauhduttua, Sorvari sanoo.