"Kuolaavia mulkvisteja ei pääse pakoon": Rintojen tuijottelua, pyllylle taputtelua, tökeröä vonkausta, kertaavat museoiden työntekijät häirintäkokemuksiaan

Kerroimme eilen museolalla toteutetusta Museoväki 2018 -kyselystä, jossa selvisi, että myös museoalan työntekijät kokevat seksuaalista häirintää työssään. Tutkimuksen mukaan viisi prosenttia kaikista museotyöntekijöistä on kokenut seksuaalista häirintää. 

Video: Useilla työpaikoilla ilmenee seksuaalista häirintää.

Museoissa oppaana ja asiakaspalvelussa työskennellyt Raisa kertoi häirintäkokemuksistaan MTV Uutisille.

– Minulle on huomautettu opastuskierroksella merkitsevästi, et "taisi tytöltä jäädä housut kotiin", kun päälläni oli vähän lyhyempi hame. Eräässä museossa työskennellessäni päälläni ollut kansanpuku sai vanhemman mieshenkilön kommentoimaan, että "tuollaista kun vielä kerran saisi".

Raisa kertoo, että viime talvena eräs asiakas ei meinannut saada ostettua museolippua, koska hän tuijotti niin tiiviisti naisen rintavarustusta.

– Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun vastaavanlaista tapahtui.

"Museoala ei ole häirinnälle niin altista"

Raisa uskoo, että häirintää kokevat museoalalla erityisesti ne, jotka työskentelevät asiakkaiden kanssa.

– Jotkut asiakkaat olettavat, että opas on liikaakin heidän käytettävissään ja kassan takaa kuolaavia mulkvisteja ei oikein pääse pakoon.

Museoväki 2018 -kyselyn tuloksia analysoinut museonjohtaja Kalle Kallio Työväenmuseo Werstaasta kertoo, että häirintä museoalalla kohdistuu selkeästi asiakkaiden kanssa työskenteleviin.

– Asiakkaiden kanssa kontaktissa olevista yhdeksän prosenttia koki häirintää, kun taas muissa tehtävissä, tehtävästä riippuen häirintää kokeneita oli kahden ja neljän prosentin välillä.

Tutkimuksen mukaan museoalalla työskentelevistä naisista viisi prosenttia ja miehistä kolme prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää.

Kyselyssä kysyttiin, ovatko vastaajat kokeneet seksuaalista häirintään viime kahden vuoden aikana. Kyselyyn vastasi noin 700 ihmistä. Tulokset eivät juuri yllättäneet Kalliota. 

– Tuloksista käy ilmi, että häirintä ei ole samanlaista kuin esimerkiksi televisio- ja musiikkialalla. Emme olettaneetkaan, että meiltä löytyisi iso vaiettu ongelma, koska museoala ei ole häirinnälle niin altista. Tämä todistaa kuitenkin sen, että häirintää tapahtuu kuten muissakin työyhteisöissä, ja tämä on syytä tuoda esille. 

Kallion mukaan häirintätapaukset kohdistuvat museoalalla enemmän naisiin kuin miehiin, ja häirinnän määrä vähenee 40:n ikävuoden jälkeen. 

Häirintää myös asiakkaiden välillä

Häirintää koetaan museoalalla niin asiakkaiden suunnalta kuin työntekijöiden keskuudessa. Kyselyyn vastanneet kommentoivat häirintää muun muassa näin:

Eräs toimittaja on kähminyt vuosikausien ajan. Jos häntä on yritetty hätistellä, hän on kirjoittanut museosta huonon jutun tai ei kirjoita ollenkaan.

Eräässä vastauksessa museotyöläinen oli todistanut myös asiakkaiden välistä häirintää.

Nuoret, yläkouluikäiset pojat saattavat selkäni takana opastuksella viestitellä toisilleen takapuolestani tai rinnoistani ja luulla etten huomaa. Oppilaiden välillä voi toisinaan nähdä pepusta puristelua, johon työntekijänä pyrin puuttumaan aina kun sellaista todistan tai minulle siitä kerrotaan. Aikuisena koen, että on velvollisuuteni luoda turvallisen tilan periaatteiden mukainen tunnelma jokaiselle kävijälle eikä häirintä kuulu turvalliseen tilaan. Olemme myös kasvattajia, halusimme sitä tai emme.

Pyllyn taputtelua ja ehdottelua

Työyhteisössä häirintää kokeneen vastauksessa näkyy, että häiritsevät puheet ja käytökset olivat ennen yleisempiä.

Vähättelyä ja ohittamista sekä nuorena että jo keski-ikäisenä naistyöntekijänä. Pari kertaa vanhemman ja korkeammassa asemassa olevan miehen takapuolelle taputtelua. Sen tyyppinen käytös samoin kuin seksuaalissävytteinen puhe on vähentynyt selvästi. 

Myös ehdottelu on joillekin museoalalla työskenteleville todellisuutta.

Aikanaan nuorempi työtoverini halusi kanssani suhteeseen, josta jouduin useaan otteeseen kieltäytymään. Kun minua ei otettu tosissaan se teki minut hyvin vaivautuneeksi.

Humalainen asiakas julisti rakkauttaan

Kallio tuo esiin, että härintätapauksiin liittyy monesti alkoholi. Museoissa järjestetään paljon tilaisuuksia ja juhlia niin yrityksille kuin yksityishenkilöille. Lisäksi on työyhteisöjen omia juhlatilaisuuksia.

Erään työntekijän kokemus humalaisesta asiakkaasta kuuluu seuraavasti:

Humalainen asiakas puristi rintaani ja julisti rakastavansa minua, kun poistin hänet museon tapahtumasta. Henkilön tukevan humalatilan aiheuttama käytös häiritsi asiakkaita ja oli turvallisuusriski, joten asiakkaan ohjaaminen ulos pikaisesti oli tarpeen.

Kallion mukaan häirintätapausten ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi on syytä muun muassa pitää huolta siitä, että häirintätapauksista kerrotaan aina eteenpäin.

– Jos joku ihminen käyttäytyy hölmösti, sille on vaikeaa tehdä etukäteen mitään. Erityisesti turvallisuusasiat pitää olla kunnossa, jotta ei mahdollistu sellaiset tilanteet, joissa voi käydä pahasti.

MeToo rohkaisi tekemään kyselyn

Museoväki-kyselyitä on tehty jo vuodesta 2003. Kyselyiden painotukset ovat Kallion mukaan vaihdelleet. 

– Nyt kun MeToo-tapaukset ovat tulleet esiin päätimme, että tämä on paras ja laajin tapa ottaa asiasta selvää alallamme, koska kyselyyn vastaa niin moni.

– Tässä keskustelussa tärkeää on se, että  siihen puututaan ja tuodaan esiin. Varmaan melko harva ajattelee museoon mennessään, että museon yleisössä saattaa olla sellainen, joka häiritsee työntekijää.

Raisan nimi on muutettu.