Kuntakentällä on huoli siitä, riittävätkö rahat koulujen, päiväkotien ja muiden jäljelle jäävien palveluiden hoitamiseen sen jälkeen, kun sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät sote-maakunnille.
Hallituksen tänään täsmentämiä rahoitusjärjestelyjä kuntien valtionosuusjärjestelmään ei pidetä riittävinä.
– Kyllä huoli on suuri siitä, miten nämä jäljelle jäävät tehtävät hoidetaan, kun yhteensä 19 miljardia euroa siirtyy maakunnille. Kuntien suhteellinen velkaantuminen kasvaa, koska käyttötalouden alijäämät ja velat jäävät tuleviin kuntiin. Kuntien kyky rahoittaa jäljellä olevia palveluita ja erityisesti olemassa olevia alijäämiä heikkenee huomattavasti, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ymmärtää kuntien huolen.
– Kuntien huoli on aiheellinen. Sotella tai ilman meillä on paljon huolia kuntien taloudellisesta tilanteesta. Toisaalta soten myötä ennakoitavuus paranee, koska sote-kustannukset on monesti noussut yli budjetissa ennakoidun. On sovittu, että sote-uudistuksen jälkeen keskitytään uudelleen valtionosuusjärjestelmän muutoksiin, Paatero toteaa.
Sote-uudistukseen eivät sinällään kuulu kuntaliitokset, mutta jos rahat loppuvat, uusia liitoksia voi syntyä.
– Tiedämme jo, että kuntien taloustilanne on heikko jo viime vuoden tilinpäätösten pohjalta. Hallitusohjelmassakin lukee, että kannustetaan vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin ja uskon, että sellaisia ollaan valmistelemassa, Paatero kertoo.
Kustannuksia siirtyy 19 miljardia
Kuntien kustannuksia siirtyy maakunnille noin 19,1 miljardia euroa. Kuntien tuloja alennetaan koko maan tasolla siirtyviä kustannuksia vastaavasti.