Kuntien sote-ulkoistusten ja investointien rajoittamista aiotaan tiukentaa

Sote-uudistuksen keskellä kuntien ja kuntayhtymien sote-palvelujen laajoja ja pitkäaikaisia ulkoistuksia sekä suuria investointeja on rajoitettu väliaikaisella lailla. Rajoittamislaki sattuu sote-aikataulun muutosten takia pöydälle nyt kiinnostavaan aikaan. Meri-Lapissa on vireillä iso ja erittäin paljon kuohuntaa aiheuttanut sote-ulkoistus, ja herää kysymys, voiko vastaavia syntyä muuallakin maassa.

Voimassa olevan lain mukaan laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin on sisällytettävä irtisanomisehto, jos ulkoistus koskee yli 50:tä prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sote-palveluista ja sopimuksen kesto on yli 5 vuotta. Tällöin tuleva maakunta voi irtisanoa sopimuksen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan nykyisen lain mukaisesti tehdyt ulkoistussopimukset rajoittavat tulevan maakunnan mahdollisuutta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluja tarkoituksenmukaisesti. Sen vuoksi rajoituslakia ehdotetaan muutettavaksi. Palvelujen hankkimista koskevaan sopimukseen pitäisi laittaa irtisanomisehto aina silloin kun ulkoistus koskisi yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista ja kun sopimus jatkuisi vuotta 2020 pitemmälle. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan maakunnalla olisi tällöin oikeus irtisanoa sopimus korvauksetta.

"Mahdollisimman pian eduskunnalle"

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta ja reformiministerityöryhmä puolsivat lakimuutoksia kokouksissaan eilen ja tänään. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan rajoituslain ja puitelain muutoksia koskeva esitys viimeistellään ja annetaan mahdollisimman pian eduskunnalle.

Tänään kerrottiin myös, että hallitus linjasi maakunta- ja sote-uudistuksen kiinteistökysymysten jatkovalmistelua. Voimaanpanolain määräaikaisen sääntelyn tarkoituksena ei ole taata korvausta omaisuusjärjestelyistä kaikille kunnille.