Kunta ilman pankkia – taksilla nostamaan käteistä

Pelkosenniemen kunnan alueella ei ole ollut ainuttakaan pankkikonttoria sen jälkeen, kun Pohjolan Osuuspankki lakkautti toimintansa Pelkosenniemellä viime vuoden alussa. Pankin lakkauttamista vastustavat tilaisuudet tai adressit eivät tuottaneet tulosta.

– Nyt lähin pankki on 50 kilometrin päässä kirkolta ja syrjäkyliltä on yli 70 kilometriä matkaa lähimpään pankkiin, selventää tilannetta Eila Humalalampi Pelkosenniemen kyläyhdistyksestä.

Tilanne on toki hankala kaikille kyläläisille. Eniten pankkikonttoreita käyttävät kuitenkin sellaiset ikäihmiset, jotka eivät käytä itse tietokonetta tai pankkiautomaattia. He nostavat kaiken käteisen pankista.

– Vanhemmat ihmiset käyvät Kemijärvellä tai Sodankylässä nostamassa käteistä. Meillä on huonot liikenneyhteydet, joten pahimmassa tapauksessa he lähtevät taksilla käymään Kemijärvellä. Ne ovat kalliita reissuja, Humalalampi kertoo.

"Kallis reissu" ei aina maksa itseään takaisin. Humalalampi kertoo tapauksesta, jossa pankkiin on menty taksilla vailla tulosta.

– Pankeissa on palvelu vain määrätyn ajan ja siellä on aina jono. Kun oma vuoro tulee, kassapalvelu saattaa jo sulkeutua eikä rahaa saakaan silloin, kun pankkiin on mennyt.

Tilanne on Humalalammen mukaan johtanut siihen, että ne ikääntyneet, joiden omaiset eivät asu paikkakunnalla, ovat luovuttaneet tunnuslukunsa ulkopuoliselle, jotta he voivat auttaa rahan nostamisessa automaatista.

– Se ei ole mielestäni turvallista.

Myös automaatteja vähemmän

Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario kertoo, että kuluttajaliittoon tulee paljon ilmoituksia Pelkosenniemen asukkaiden kohtalotovereilta.

– Pankkien konttoreita on vähennetty niin, etteivät ikäihmiset pääse nostamaan rahaa niistä ja viemään rahaa niihin. Jos konttori löytyykin, niin maalla, kun on pitkät välimatkat eikä julkista liikennettä, ikäihmiset eivät pääse pankkiin niiden parin tunnin aukioloaikojen puitteissa. Kukaan ei ehdi viemään heitä sinne silloin, kun pankit ovat auki.

Vaikka suurimmat kärsijät ovat ikääntyneet, jotka ovat tottuneet nostamaan rahaa pankista, käteistä rahaa saavat harvemmin myös automaatin käytön hallitsevat. Pelkosenniemestä oltiin alkujaan lakkauttamassa pankkikonttorin lisäksi myös automaatti, mutta se saatiin säilytettyä.

– On tullut valituksia siitä, että joillain paikkakunnalla ei ole automaattia ollenkaan. Joillain on vain yksi, ja seuraavalle automaatille on todella pitkä matka, jos se on rikki, vahvistaa Sario.

Otto.-automaatit omistavan Automatia Pankkiautomaatit Oy:n  toiminnassa olevien automaattien listauksen mukaan noin 200:ssa Suomen 320:stä kunnasta ei olisi lainkaan automaattia. Automatialta tunnustetaan, että lista ei ole ajan tasalla.

– Tähän saattavat vaikuttaa kuntaliitosten myötä syntyneet uudet kuntanimet, joita meidän listassamme ei välttämättä vielä ole ollenkaan, koska peesaamme Postin postitoimipaikka-jakoa ja senkin päivitys saattaa laahata perässä, kommentoi tilannetta Automatian kehitysjohtaja Jyri Marviala.

– Pienemmillä paikkakunnilla käteisen jakeluverkkoa täydentää lisääntyvässä määrin käteisnostomahdollisuus kaupan kassalta. Sen kannattavuus ei ole niin riippuvainen tapahtumavolyymeista kuin käteisautomaatin, joka on kuitenkin käteisen massajakeluun tarkoitettu laite ja kolmen ensimmäisen vuoden ylläpito mukaan laskettuna noin 100 000 euron investointi.

Esimerkiksi Pelkosenniemellä tällaista mahdollisuutta ei ole. Kunnissa, joissa käteisnostomahdollisuus on ainoastaan S-ryhmän kaupoissa, nosto edellyttää S-pankin asiakkuutta.

"Pankin tilat tyhjillään"

Humalalampi kertoo, että entiset pankin tilat ovat Pelkosenniemellä vieläkin tyhjillään. Hän pelkää, että pankkipalveluiden lopettaminen kunnan alueelta oli vasta alkusoittoa.

– Jos jotain viedään pois täältä, selvää on, että mukana menee monta muuta asiaa. Yritämme viimeiseen asti hangoitella palveluiden poistumista vastaan, jotta voisimme säilyä itsenäisenä kuntana.

– Tuntuu siltä, että kaikki pitää saada niin kauas, ettei meillä ole mitään mahdollisuutta päästä asioimaan.