Mainos

Kunniaväkivallan ennaltaehkäisy on jäänyt rankaisemisen varjoon – jätetty kansalaisjärjestöjen harteille

Kunniaväkivallan ehkäisy sen taustatekijöihin puuttumalla olisi nostettava vahvemmin esiin oikeudellisessa keskustelussa, arvioi väitöstutkimus.

Debatti aiheesta on tähän asti keskittynyt laajasti kriminalisointiin eli tehtyjen rikosten rankaisemiseen, käy ilmi Åbo Akademissa alkavan viikon perjantaina väittelevän Lisa Gransin väitöskirjasta.

Gransin tutkimus painottaa kunniaväkivallan taustoja. Siihen altistavat etenkin tiukat sukupuoliroolit ja negatiiviset sukupuoleen liittyvät stereotypiat, joiden mukaan miehet ovat naisten yläpuolella.

Väittelijä osoittaa, että kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaan valtion on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kunniaan liittyvän väkivallan estämiseksi sekä yksilötapauksissa että yleisellä tasolla.

–  Aika laajasti tämä velvoite jää täyttämättä. Näin on varsinkin yleisellä tasolla, kun pitäisi pystyä muuttamaan asenteita. Siihen ei ole oikeastaan missään maassa tartuttu kunnolla, Grans arvioi.

Hän selvittää väitöstutkimuksessaan, millainen on valtiolta vaadittavien toimien vähimmäistaso.

–  Valtion resursointia on tarve lisätä. Kunniaväkivallan ehkäisy ennalta on jätetty pitkälti vain kansalaisjärjestöille.

Video: Kunniakäsitteisiin kytkeytyy myös keskustelu pakkoavioliitoista ja sukuelinten silpomisesta.

6:45

Miten suojella perheen sisällä?

Grans tähdentää, että mitään tiettyä yhteisöä, uskonnollista ryhmää tai valtiota ei saa leimata kunniaväkivaltaan taipuvaiseksi.

–  Siihen syyllistyvät ja sitä puoltavat ovat vähemmistöjä jokaisessa yhteisössä. Tätä ilmiötä ei pidä yleistää mihinkään ryhmään liittyväksi.

Väitöstutkimus alleviivaa, että kunniaväkivallan motiivi on perheen kunnian varjelu. Perhe voi kokea, että ympäröivä yhteisö kannustaa väkivaltaan tai jopa vaatii sen käyttöä.

–  Kansainvälisen oikeuden kannalta vaikeinta ja heikoimmin hoidettua tässä ongelmassa on se, miten voidaan suojella kunniaväkivallalta perheen sisällä. Esimerkiksi Suomella on kuitenkin laillisia keinoja puuttua myös siihen, väittelijä lisää.

Pakkoavioliitto voitava mitätöidä

Pakkoavioliitto liittyy Gransin mukaan usein kunniaväkivaltaan. Hänen mielestään Suomessa on tarve muuttaa lakia niin, että pakkoavioliitto olisi mahdollista mitätöidä. Nykyisin pakkoavioliittokin on purettava avioerolla.

–  Näillä kahdella liiton päättämisen tavalla on suuri ero monessa kulttuurissa. Yhteisö voi tuomita tai syrjiä avioeron ottanutta naista.

 Tärkeä kysymys Gransin mukaansa on myös se, miten kunniaan liittyvä väkivalta eroaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

–  Niissä on paljon samoja piirteitä. Happohyökkäykset ovat tyypillisiä kunniaväkivallalle. Samoin kunniaväkivallan uhreina voivat olla myös pojat ja miehet, vaikka sen kohteena ovat useimmiten naiset ja tytöt, tutkija vertaa.

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.