Hallituksen esityksessä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen aiotaan kriminalisoida rikoslaissa nykyistä selkeämmin.
Hallitus aikoo säätää lain, jossa naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen ja sen valmistelu säädetään nykyistä selkeämmin rangaistavaksi rikoslaissa.
Lakiesitys annettiin eduskunnalle viime viikolla, ja se on etenemässä pian lähetekeskusteluun.
Esityksen mukaan naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen sekä silpomisen valmistelu säädettäisiin rangaistavaksi erillisin rikoslain säännöksin.
Valmistelu voi tarkoittaa esimerkiksi naisen tai tytön viemistä ulkomaille silpomista varten tai pakottamista tai taivuttelua silpomiseen.
Lisäksi lakiesityksessä säädetään erityisestä syyteoikeuden vanhentumisajasta alaikäiseen kohdistuneesta silvontarikoksesta.
Näin ollen nuorena silvonnan uhriksi joutuneella olisi riittävästi aikaa täysi-ikäistyttyään saattaa asia tutkittavaksi ja rikoksentekijät vastuuseen.
Teon oikeudenvastaisuus ei myöskään voisi poistua uhrin antamalla suostumuksella.
Myöskään huoltaja ei voisi antaa huollettavansa puolesta pätevää suostumusta silpomiseen.
"Ajatellaan, että suojellaan tyttöjä"
Suomi on tällä hetkellä ainut Pohjoismaa, jossa silpomista ei ole kielletty erillislailla.
Ihmisoikeusaktivisti ja -asiantuntija sekä Kriisivalmiusjärjestön puheenjohtaja Ujuni Ahmed on kampanjoinut silpomisen kieltävän erillislain puolesta.
Hän toivoo, että laki saataisiin viimein läpi, vaikka hän ei vielä uskalla tuulettaa.
Hänestä erillislaki on tärkeä asia, koska kaikki eivät vieläkään miellä silpomista pahoinpitelynä.
– Silpomista tehdään edelleen ajatellen, että sillä suojellaan tyttöä ja siveyttä. Kun asia on kriminalisoitu selkeästi omana rikosnimikkeenään, se poistaa tulkinnanvaraisuuden ja antaa myös viranomaisille selkeät keinot perustella, miksi tämä on rikos, hän sanoo STT:lle.
Ahmed myös huomauttaa, että naisiin kohdistuva väkivalta vaatii aina tarkkarajaista, uhria suojelevaa lainsäädäntöä.
Laki lähettäisikin tärkeän viestin siitä, että myös muihin kuin länsimaalaisiin naisiin tyypillisesti kohdistuva väkivallan muoto otetaan vakavasti.
– Sehän on poliittinen viesti yhteiskunnalta, että emme tällaista väkivallan muotoa halua Suomeen.