Sosiaalinen media voi uhata demokratiaa, varoittavat tutkijat – nämä asiat jokaisen some-keskustelijan tulisi ymmärtää

2:02
Yhteiskunnallinen keskustelu on siirtynyt yhä enemmän sosiaaliseen mediaan – tällaisia vaaroja siihen voi liittyä.

Sosiaalisen median palveluita ei ole suunniteltu demokraattisen keskustelun alustoiksi, muistuttavat tutkijat.

EU-komission tutkijat varoittivat lokakuussa sosiaalisen median alustojen vaarantavan demokratiaa niiden levittäessä yhteiskunnallista vastakkainasettelua lietsovaa ja valheellista sisältöä.

Ongelmana on tutkijoiden mukaan se, että sosiaalisen median alustoja ei ylipäätään ole suunniteltu demokraattista, yhteiskunnallista keskustelua varten.

Viestinnän tutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta on samoilla linjoilla. 

– Sosiaalisen median palvelut on suunniteltu kaupallisista lähtökohdista käsin, eikä tukemaan mahdollisimman järkiperäistä yhteiskunnallista keskustelua. Alustat tukevat monin tavoin niitä ihmisten ominaisuuksia, jotka altistavat keskustelujen kärjistymiselle.

Kärjistymisiä aiheuttaa etenkin tunnepitoisten sisältöjen korostuminen.

– Facebookin algoritmi arvostaa eli antaa enemmän näkyvyyttä tunteelliselle sisällölle ja tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että varsinkin vihareaktioita herättäville sisällöille. Se toisin sanoen kannustaa esimerkiksi politiikkoja tuottamaan vihareaktioita aiheuttavia sisältöjä, Laaksonen kertoo.

Myös muilla alustoilla leviävät voimakkaimmin tunnepitoiset sisällöt. Esimerkiksi Twitterissä uudelleenjaetaan eniten sisältöjä, jotka ilmaisevat tai aikaansaavat negatiivisia tunteita, kuten vihaa tai pelkoa.

Syyt ovat teknologian ohella inhimillisiä: viha on tunne, joka motivoi toimimaan. Ongelmia kuitenkin aiheutuu, jos tunnereaktio purkautuu esimerkiksi uhkailemalla tai loukkaamalla keskustelukumppaneita. 

Väärinymmärrysten riski kasvaa

Katsekontaktin, eleiden ja ilmeiden puuttuessa keskustelukumppania on vaikeampaa ymmärtää sosiaalisen median palveluiden välityksellä. Hymiötkään eivät täysin pelasta tilannetta.  

– Se, ettemme kasvokkain näe keskustelukumppania, lisää viestien tulkinnanvaraisuutta. Sosiaalisessa mediassa on hankalaa kysyä ja täsmentää ja väärinymmärrettyyn asiaan saatetaan lähteä reagoimaan tunteellisesti, Laaksonen sanoo.

Kasvottomassa viestinnässä myös koetaan vähemmän empatiaa, mikä voi altistaa estottamalle tai loukkaavalle viestittelylle.

Vastakkaisiakin mielipiteitä tarvitaan

Laaksonen muistaa, että sosiaalinen media itsessään ei aiheuta esimerkiksi poliittisen vastakkainasettelun lisääntymistä.

– Sosiaalisen median alustat ja niiden algoritmit kuitenkin tukevat tiettyjä eriytymiseen liittyviä prosesseja ja ihmisten käyttäytymistä. 

Suomalaisten poliittiset näkemykset eivät tutkimusten perusteella ole liikkuneet kauemmaksi toisistaan kuluvalla vuosikymmenellä.

Sen sijaan sosiaalisella medialla voi olla merkittävä rooli tunnetasolla tapahtuvassa etääntymisessä, sillä yhteiskunnallista keskustelua käydään yhä enenevissä määrin sosiaalisessa mediassa.  

– Tunnetasolla tapahtuva polarisaatio eli vastakkainasettelu voi näkyä esimerkiksi nettikeskusteluissa siten, että asiakysymysten ohella puututaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, Laaksonen kertoo.

Laaksonen muistuttaa, että demokratiassa tarvitaan erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. Ongelmia kuitenkin aiheutuu, jos yhteiskunnallista keskustelua käydään pääasiassa areenoilla, joista ihmisten on vaikeaa löytää asiallista ja analysoivaa keskitien sisältöä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja