Perheiden yhdessäoloaika lisääntyi tuntuvasti keväällä, kun koulujen, oppilaitosten ja tiettyjen työpaikkojen ovet pantiin säppiin. Asiassa on etunsa ja varjopuolensa riippuen siitä, millaisessa perheessä lapsi sattuu elämään.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo MTV Uutiset Liven haastattelussa, että korona-kevät tarkoitti käytännössä lapsien jäämistä perheidensä varaan.
– Saimme toimistoon paljon yhteydenottoja liittyen koulunkäyntiin, eroperheiden tapaamisiin ja lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen lasten oikeudesta käydä kotonaan.
Pekkarisen mukaan on selvää, että koronakriisi lisäsi lasten ja nuorten eriarvoisuutta.
– Osaa perheistä kouraisi talouskriisi, kun vanhempia lomautettiin. Talousongelmilla on suora vaikutus lapsien hyvinvointiin.
Lapsiasiavaltuutetun toimistoon tulleista yhteydenotoista kävi ilmi, että opetus toteutui kouluissa vaihtelevasti ja onnistuminen oli pitkälti opettajan varassa. Myös kouluruokailun järjestämisessä oli suuria kuntakohtaisia vaihteluja.
Myönteistä oli se, että osassa perheitä yhdessäolo koettiin lujittavaksi tekijäksi. Lapsista ja nuorista saattoi olla kivaa olla yhdessä vanhempien kanssa.
Lue myös: Lapsiasiavaltuutettu jyrähtää nuorisokotien epäkohdista, kuten puhelujen ja liikkumisen rajoituksista: "Asenne ei voi olla, että lapset ovat sietämättömiä"
Koulukiusaaminen väheni merkittävästi
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mielestä tulevana syksynä koulumaailmassa olisi syytä ottaa opiksi kevään kokemuksista – niin hyvistä kuin huonoista.
– Positiivista on, että esimerkiksi koulukiusaaminen väheni keväällä liki olemattomiin. Asiaan onkin syytä kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota.
Jos vanhempi teki koronatilanteen vuoksi työtä kotona, saattoi tilanne olla kinkkinen lapsiarjen keskellä.
– Monet kokivat hirveän kuristavaksi sen, että pitää yrittää tehdä töitä, ja samaan aikaan taaperot pyörivät ympärillä, toteaa Pekkarinen.
Katso lapsiasiavaltuutetun haastattelu ylläolevalta videolta!