Perheiden yhdessäoloaika lisääntyi tuntuvasti keväällä, kun koulujen, oppilaitosten ja tiettyjen työpaikkojen ovet pantiin säppiin. Asiassa on etunsa ja varjopuolensa riippuen siitä, millaisessa perheessä lapsi sattuu elämään.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo MTV Uutiset Liven haastattelussa, että korona-kevät tarkoitti käytännössä lapsien jäämistä perheidensä varaan.
– Saimme toimistoon paljon yhteydenottoja liittyen koulunkäyntiin, eroperheiden tapaamisiin ja lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen lasten oikeudesta käydä kotonaan.
Pekkarisen mukaan on selvää, että koronakriisi lisäsi lasten ja nuorten eriarvoisuutta.
– Osaa perheistä kouraisi talouskriisi, kun vanhempia lomautettiin. Talousongelmilla on suora vaikutus lapsien hyvinvointiin.
Lapsiasiavaltuutetun toimistoon tulleista yhteydenotoista kävi ilmi, että opetus toteutui kouluissa vaihtelevasti ja onnistuminen oli pitkälti opettajan varassa. Myös kouluruokailun järjestämisessä oli suuria kuntakohtaisia vaihteluja.
Myönteistä oli se, että osassa perheitä yhdessäolo koettiin lujittavaksi tekijäksi. Lapsista ja nuorista saattoi olla kivaa olla yhdessä vanhempien kanssa.