Kuluttajien luottamus omaan talouteensa valoisampi kuin koskaan mittaushistoriassa

Hyviä odotuksia oli myös siitä, miltä oma talous näyttää vuoden kuluttua, ja rahankäyttöaikeita kestotavaroihin oli lähikuukausille runsaasti.

Elokuussa kuluttajat pitivät rahatilannettaan ylipäätään erinomaisena ja ajankohtaa suotuisena säästämiselle ja lainanotolle.

Odotukset Suomen taloudesta ja yleisen työttömyystilanteen kehityksestä heikkenivät heinäkuuhun verrattuna hieman, vaikka säilyivät yhä optimistisina.

Koko neljästä osatekijästä koostuvan luottamusindikaattorin arvo oli elokuussa 4,0, kun se oli heinäkuussa 4,4 ja kesäkuussa 4,6. Arvot ovat selvästi pitkän aikavälin keskiarvon -1,7 yläpuolella. Viime vuoden elokuussa indikaattorin arvo oli -5,1.

Vahvinta luottamus talouteen oli tyypilliseen tapaansa pääkaupunkiseudulla (9,1) ja heikointa Itä-Suomessa (0,0). Luottavaisimpia olivat ylemmät toimihenkilöt (11,9), kun vähiten luottavaisia olivat eläkeläiset (-6,7).

–  Luottamus talouteen vähenee tavallisesti henkilön iän mukana, ja tulojen mukana usko vastaavasti yleensä lisääntyy. Miehet ovat taipuvaisia luottamaan talouteen enemmän kuin naiset, Tilastokeskus kirjoittaa.

Luottamusindikaattorin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–19. elokuuta 971 Suomessa asuvaa henkilöä.

Elinkeinoelämässäkin luottamusta riittää

Elinkeinoelämän luottamusindikaattori nousi hieman, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto (EK).

Rakentamisen luottamus nousi plussan puolelle ensimmäistä kertaa koronakriisin aikana ja oli 5 pistettä, mikä tarkoittaa 8 pisteen nousua edelliskuusta. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on -7.

Vähittäiskaupassa luottamus kohosi 13 pisteestä 18 pisteeseen ja teollisuudessa 17 pisteestä 22 pisteeseen.

Luottamus sen sijaan laski pitkästä aikaa palvelualoilla 21 pisteestä 15 pisteeseen. Tämäkin indikaattori on yhä pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammalla.

– Taustalla on varmasti huoli rajoitustoimien epämääräisyydestä sekä koronakriisistä ulospääsyyn jatkuneen odotuksen kääntymisestä uudeksi pettymykseksi, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen tiedotteessa.

Pakarisen mukaan Suomen talous on palautumassa koronakriisistä ennakoitua nopeammin, mutta kaikki alat ja etenkin palvelusektori kärsivät työvoimapulasta.

– Tarvittaisiin pikaisesti toimia, joilla vanhoja vaivoja voidaan lääkitä. Maratonillakaan ei auta, jos juoksee vain kaksi kilometriä kovaa vauhtia, hän sanoo.