Kulttuuritalot kärvistelevät kuivan kesän ja synkän syksyn pelossa – kenen vastuulla turvavälit ovat? "Eivät meidän teokset ole 50 hengen yleisölle"

Hallituksen päätös sallia 50 hengen kokoontumiset ei lämmitä kulttuuritaloja 2:09

Kulttuuri- ja konserttitaloja ei paljon lämmitä hallituksen tuore päätös sallia 50 hengen yleisökokoontumiset. Näyttämöille pääsee sentään harjoittelemaan, mutta teatterit kärvistelevät messujen ja konserttijärjestäjien kanssa. Miten paljon yleisöä saleihin saa lopulta päästään, kun syksy saapuu?

Kansallisteatterin pääjohtaja johtaa nyt teatteriaan kotona verkon välityksellä.

– Nyt ei harjoitella elävänä näyttämöllä, vaan harjoituksia on pidetty netin kautta. Lukuharjoituksia on pystytty pitämään. Kesälomien jälkeen päästään elokuussa teatteriin harjoittelemaan, kertoo Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho.

Kuka vahtii narikkajonojen turvavälit?   

– Kesäkuun alussa toivoisimme viimeistään tietoa, saako pääsaliin ottaa 700 katsojaa. Tämän verran se vetää.

Myllyaho pitää ongelmana myös sitä, jos vastuu heitetään lopulta yleisölle. Hallitus on jo linjannut matkailusta tyyliin ”sallittua, mutta syytä harkita”. Jos tapahtumat sallitaan syksyllä samoilla linjauksilla ja epidemiatilanne on yhä epävarma, tämä ei tiedä hyvää lippujen myynnille.

– Teatterien täytyy laatia yhteisiä pelinsääntöjä, jotta yleisö tuntee olonsa turvalliseksi. Katsomoon voidaan rakentaa blokkeja, että turvavälit hoidetaan, mutta miten se onnistuu auloissa  ja naulakkotiloissa, pähkäilee Myllyaho.

– Olen muiden teatterinjohtajien, kollegojeni kanssa puhunut, että teatterien tilanne taitaa normalisoitua vasta, kun kriisi on ohi.

Kansallisteatteria helpottaa olennaisesti, että se on saanut valtion korona-avustusta kriisin ylittämiseksi. Näin teatteri vältti lomautukset.

Lisäksi Kansallisessa alkoi keväällä viimein pitkään toivottu iso remontti. Eipä voinut osua parempaan aikaan. Kaksi näyttämöä neljästä on kiinni laajan peruskorjauksen vuoksi.

Tapahtumajärjestäjien usko kateissa

Emilia Mäki johtaa Lahdessa useita kaupungin omistamia tapahtumakeskuksia, mm. konserttitaloa ja Sibeliustaloa. Näissä järjestetään myös erilaisia messuja ja seminaareja.

– Kaikki, myös yritystapahtumat on peruttu kesältä ja peruutukset jatkuvat syksyyn. Kyllä tämä kriisi heijastuu vuoden 2021 puolelle, kertoo KOKO Lahti Oy:n toimitusjohtaja Mäki.

–Kulttuuritaloissamme on myös ravintolatoimintaa, jota voitanee kesäkuussa avata, mutta tapahtumajärjestäjien uskoa uudet linjaukset eivät mitenkään palauta. Rajaus 50 henkilöön ei meitä auta.

Syksyn tapahtumalistoilla on konsertteja klassisesta viihteeseen, mutta lipunmyynti on tyystin pysähtynyt.

– Ihmiset epäröivät, lähteäkö tässä tilanteessa messuille tai konsertteihin. Yhtä lailla lomautukset ja irtisanomiset , siis epävarma taloustilanne vaikuttaa siihen, miten tapahtumiin myöhemminkään osallistutaan, pohtii toimitusjohtaja Emilia Mäki.

– Vaikka olemmekin Lahden kaupungin 100-prosenttisesti omistama, olemme itsenäinen osakeyhtiö. Emme ole saaneet kaupungin avustuksia tai vuokrahelpotuksia.

Oopperayleisö kannustaa: Palaamme heti, kun ovet avataan!

Kansallisoopperan syyskausi pitäisi avata elokuun lopulla erityisen merkittävillä ensi-illoilla.

Keväältä siirtyneen Richard Wagnerin Valkyyrian kuusi esitystä tulee johtamaan Esa-Pekka Salonen. Ruotsalaisten, koreografi Alexander Ekmanin ja säveltäjä Mikael Karlssonin nykytanssiteos Cow siirtyi niin ikään keväältä elokuun loppuun.

– Rajaus 50 henkilöön sallii nyt sentään näyttämöharjoitukset. Mutta eivät meidän teokset ole 50 hengen yleisölle, hymähtää Kansallisoopperan viestintäjohtaja Liisa Riekki.

Puvustamo ja lavastamo tekevät täysillä työtä, muu henkilökunta lomautetaan näinä aikoina, viidestä kymmeneen päivään.

– Lomautuksilla paikkaamme kevään menetetyt lipputulot.

Kansallisooppera myy lippunsa itse ja voi näin pitää suoria kontakteja yleisöönsä. Se on uskollista.

– Viestit ovat todella kannustavia. "Me palaamme heti, kun ovet avataan!".

– Kausikortteja on myyty hyvin ja olemme saanut myös uusia ostajia, kertoo Liisa Riekki toiveikkaana.

Lue myös:

    Uusimmat