Venäjällä Belgorodissa lähellä Ukrainan rajaa keskiviikkona tapahtunut venäläissotilaskoneen putoaminen on yhä mysteeri. Oikeastaan mitään muuta varmaa tapauksesta ei vielä tiedetä kuin se, että venäläinen sotilaskuljetuskone Il-76 putosi keskiviikkona 24. tammikuuta Belgorodin alueella Yablonovin kylän pellolle.
Venäjä on ilmoittanut, että koneessa oli yhteensä 74 ihmistä, joista 65 sotavankia, 6 miehistön jäsentä ja 3 muuta henkilöä.
Ukraina ei ole vahvistanut, että koneessa olisi ollut vankeja. Ukrainan armeijan mukaan koneessa oli S300-ilmatorjuntaohjuksia, kirjoitti Ukrainska Pravda vedoten lähteisiinsä keskiviikkona.
Katso myös: Venäjä väittää: Tämä video näyttää, mitä pudonnut sotilaskone kuljetti
Samassa jutussaan media kirjoitti, että Ukraina olisi pudottanut koneen. Tieto kuitenkin kiistettiin myöhemmin.
Venäjä väittää, että sen tutkat olisivat havainneet kaksi Ukrainasta ammuttua ilmatorjuntaohjusta, uutisoi CNN. Väitettä ei ole pystytty todentamaan. Ukraina puolestaan kertoo Reutersille, että Venäjän ilmapuolustusjärjestelmät olisivat olleet aktiivisia Belgorodin alueella tapahtuma-aikaan.
Venäjän onnettomuuspaikalta julkaisemien kuvien perusteella turmapaikalla ei näy ainuttakaan ruumista. Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Ainoastaan yhtä kuvaa, jossa keskiössä on lentokoneen romuttunut osa, on sumennettu oletettavasti ruumiin peittämiseksi. On mahdollista, että sumennuksella on peitetty lentokoneen menehtynyt lentäjä, mutta varmuutta asiasta ei ole.
Viisi ruumista ruumishuoneelle?
Ukrainan tiedustelupalvelusta kerrottiin CNN:lle torstaina kuitenkin, että Ukrainan tiedustelun mukaan turmapaikalta olisi siirretty viisi ruumista läheiselle ruumishuoneelle. Sitä Ukraina ei kuitenkaan kertonut, keiden ruumiit olivat ja kuinka se oli saanut tiedon selville.
CNN:n mukaan Venäjä on julkaissut turmapaikalta kaksi videota, joissa ensimmäisessä näkyisi useita ruumiita maassa. Mikään ei CNN:n mukaan kuitenkaan viittaa siihen, että kuolleita olisi kymmeniä.
MTV Uutiset ei ole nähnyt CNN:n mainitsemia videoita.
Toisessa videossa CNN:n mukaan niin ikään esitellään turmapaikkaa sekä tutkitaan ruumiiden jäänteitä. Videolla näytetään CNN:n mukaan myös ilmakuvaa turmapaikalta, mutta CNN ei ole pystynyt vahvistamaan, ovatko ruumiit samassa paikassa kuin lentokoneen jäännökset.
Tällä hetkellä turmapaikalle pääsy on ainoastaan Venäjällä. Venäjän mukaan koneen mustat laatikot on löydetty ja toimitettu tutkittavaksi Moskovaan, kertoo Reuters.
Lue myös: Video näyttää sotilaskoneen syöksyn maahan
"Ei mitään syytä olettaa, että koneessa olisi ollut vankeja"
Euroopan turvallisuus- ja puolustuskysymyksiä käsittelevän ajatushautomo European Resilience Initiative Centerin perustaja, politiikan tutkija Sergej Sumlenny kommentoi viestipalvelu X:ssä painokkain pohdinnoin, oliko koneessa sotavankeja.
– Ei ole mitään syytä olettaa, että koneessa olisi ollut ukrainalaisia sotavankeja, Sumlenny kirjoittaa.
Sumlenny on syntyjään Venäjältä, toiminut toimittajana Moskovassa saksalaiselle ARD-tv-kanavalle sekä venäläiselle talousmedialle RBK TV:lle.
Väite on vahva, eikä sitä ole pystytty osoittamaan – ainakaan vielä – todeksi tai yhtä lailla epätodeksi.
Sumlenny perustelee näkemystään 16-osaisessa viestiketjussaan muun muassa sillä, että Venäjä ei halua näyttää "tyhmältä" ja jäädä alakynteen Ukrainan vahvan ilmapuolustuksen varjossa.
Käytännössä siis Sumlenny ajaa takaa sitä, että jos Ukraina pudotti koneen, Venäjä haluaa kääntää sen Ukrainaa vastaan väittäen, että Ukraina tappoi omia sotavankejaan.
Myöntäisikö Ukraina alasampumisen?
Mikäli Ukraina pudottikin koneen tietämättä, että se mahdollisesti kuljetti sen omia sotavankeja, Ukraina ei varmasti halua myöntää sitä.
Se olisi liian nöyryyttävä takaisku Ukrainalle, joka jo muutenkin kärsii ammuspulasta sekä pelkää menettävänsä länsimaiden tuen, kirjoittaa The New York Times.
CNN taas arvioi, että suuri venäläinen sotilaslentokone, jota ei oltu CNN:n mukaan varustettu puolustusjärjestelmällä, olisi Ukrainalle houkutteleva kohde.
Sumlennyn toinen näkemys sille, ettei koneessa ollut sotavankeja, juontaa siihen, että Venäjä tarjoili tiedon menehtyneistä sotavangeista hopeisella tarjottimella. Eikä sitä länsimaisissa medioissa kyseenalaistettu, Sumlenny kritisoi.
– Pian koneen putoamisen jälkeen maailmalla levisi viesti, jossa kerrottiin ukrainalaisia sotavankeja kuljettaneen koneen pudonneen, ilman minkäänlaisia todisteita riippumattomista lähteistä.
Sumlenny kuitenkin toteaa, että on myös mahdollista, että koneessa oli sotavankeja. Siinä tapauksessa Venäjällä oli vastuu vankien turvallisuudesta.
Samalla lailla ajattelee Ukrainan sotilastiedustelun tiedottaja Andriy Yusov Helsingin Sanomien haastattelussa. Yusov ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että koneessa olisi ollut sotavankeja.
Ukrainan ja Venäjän oli nimittäin tarkoitus vaihtaa vankeja keskiviikkona, mutta tulitauosta vankienvaihdon ajaksi oli sovittu Sumyn alueelle, ei Belgorodiin, Yusov toteaa HS:lle.
Ukraina on virallisesti väittänyt, ettei Venäjä ollut ennen koneen putoamista keskiviikkona ilmoittanut koneen saapumisesta Ukrainan ja Venäjän rajan lähettyville, koneen lentoreittiä sekä sitä, minkä Yusovkin totesi HS:lle eli oliko kone kuljettamassa sotavankeja.
Tällaisesta lentokoneesta on kyse. Venäjän puolustusvoimien Il-76-kuljetuskone kuvattuna Syyriassa vuonna 2022.
CNN:lle Yusov kertoi, ettei Venäjä ollut ilmoittanut myöskään, että vankeja oltaisiin kuljetettu maa- tai rautateitse.
Venäjän duuman puolustuskomitean puheenjohtaja Andrei Kartapolov puolestaan väitti keskiviikkona, että Venäjä olisi antanut Ukrainalle virallisen tiedon siitä, että kone kuljetti sotavankeja sekä varoittanut Ukrainan tiedustelupalvelua 15 minuuttia ennen kuin kone lähestyi raja-aluetta, kirjoittaa The New York Times.
Kumpikaan osapuoli ei ole osoittanut todisteita väitteidensä tueksi.
Vartijoita hämmästyttävän vähän
Venäjä on siis kertonut ja väittää, että koneessa oli 65 sotavankia, kuusi miehistön jäsentä ja kolme muuta henkilöä. On väläytelty, että kyseiset kolme muuta henkilöä olisivat olleet vanginvartijoita.
Ukrainan sotilastiedustelun tiedottaja Yusov pitää asetelmaa mahdottomana.
– Vartijoita pitäisi olla paljon enemmän. Ajatus, että vain kolme vartijaa saattaisi 65:tä ukrainalaista sotavankia, on hyvin naiivi, Yusov sanoo Helsingin Sanomille.
Samalla kannalla on myös European Relicience Initiative Center -ajatushautomon Sergej Sumlenny.
– Suhde on epärealistinen, hän toteaa.
Samaa sanoo myös armeijan veteraaniksi itseään kutsuva Max Kolesnikov X:ssä väittäen, että "kun häntä kuljetettiin Bryanskista Belgorodiin, koneessa oli 50:tä vankia kohden noin 20 vartijaa". Kolesnikovista tieto kolmesta vartijasta on "täyttä puppua".
Epämääräinen luettelo
Tiettävästi Venäjän mediassa on julkaistu luettelo ukrainalaisista sotavangeista, joiden väitetään olleen koneessa. Asiasta kertoo Ukrainan ihmisoikeusasiamies Dmytro Lubinets Reutersille. Hänen mukaansa luettelossa on kuitenkin virheitä.
– Löysimme luettelosta Ukrainan kansalaisia (vankeja), jotka on vaihdettu jo aiemmin, hän toteaa.
X:ssä pian Ukrainan sodan alkamisen jälkeen avattu Sofia Ukraini -tili on jakanut kyseisen luettelon viestipalvelussa.
Sergej Sumlennyn mukaan luettelon on jakanut Venäjän "pääprotagonisti", RT-kanavan päätoimittaja Margareta Simonyan, omalla Telegram-kanavallaan. Myös Sumlennyn mukaan osa listassa mainituista sotavangeista on jo vaihdettu Venäjän kanssa 3. tammikuuta.
Sofia Ukrainin jakama luettelo vaikuttaa olevan sama kuin se, joka löytyy Simonyan Telegram-tililtä.
Varmuutta siitä, mistä luettelossa on todellisuudessa kyse, ei ole. Sumlenny toteaa asian suoremmin:
– Miksi luottaisin vuodettuun luetteloon, jonka on julkaissut työkseen valehteleva henkilö, Sumlenny toteaa.
Tutkintaan kansainvälistä apua
Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU avasi torstaina rikostutkinnan ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vaatinut kansainvälistä tutkintaa koneen putoamisesta omalla Telegram-tilillään.
YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui Venäjän pyynnöstä myöhään torstaina Suomen aikaa New Yorkissa puimaan tapausta.
1:10
– Sekä Venäjä että Ukraina toteuttavat erilliset tutkintansa tapauksesta. Ukraina on pyytänyt kansainvälistä apua. YK:n asema ei ole vahvistaa näitä raportteja eikä onnettomuuden olosuhteita, totesi YK:n poliittisten asioiden varapääsihteeri Rosemary Dicarlo torstaina.
Varapääsihteeri Dicarlo myös pyysi kaikkia hillitsemään toimiaan ja syytöksiään, jottei tilanne kärjistyisi entisestään.
Dicarlo kiteytti lopuksi sen, mitä lentoturmasta ainoastaan tiedetään tässä vaiheessa: "On selvää, että tapaus sattui Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan kontekstissa." Se on ainut varma asia, jota nyt tapauksesta tiedetään.