Nicolas Maduron hallintoa on syytetty muun muassa liiallisesta voimankäytöstä, mielivaltaisista mielenosoittajien ja oppositiojohtajien pidätyksistä ja ihmisoikeusloukkauksista.
Venezuelaa itsevaltaisesti hallitsevan Nicolas Maduron valtakaudella maa on joutunut valtavaan talouskriisiin, miljoonia ihmisiä on muuttanut pois, ihmisoikeuksia on poljettu, ja maa on joutunut Yhdysvaltain sotatoimien kohteeksi.
Yli vuosikymmenen ajan vallassa olevan Maduron yhteiskunnallinen toiminta alkoi lukiossa. Ennen nousemista politiikkaan Maduro toimi bussikuskina ja lopulta johtoasemassa ammattiliitossa.
Yksi merkittävää syy Maduron nykyiselle valta-asemalle on se, että hän pääsi Venezuelan nyt jo edesmenneen johtajan Hugo Chavezin suosioon. Syöpään sairastuneen Chavezin seuraajaksi oli useita ehdokkaita, mutta Chavez valitsi juuri Maduron jatkajakseen.
Chavez hallitsi Venezuelaa 1990-luvun lopulta kuolemaansa saakka eli vuoteen 2013. Ennen valtaannousuaan Chavez johti Venezuelassa epäonnistunutta vallankaappausyritystä.
Maduro ja Chavez tapasivat ensimmäisen kerran 1990-luvun alkupuolella. Jo tuolloin työväenluokkaisesta perheestä tuleva Maduro kannatti Chavezin poliittisia ajatuksia. Chavez tunnetaan populistis-sosialistisesta ideologiasta, joka kulkee nimellä bolivarilainen vallankumous. Nimi on viittaus Simon Bolivariin, joka oli vapauttamassa Latinalaisen Amerikan maita siirtomaavallasta.
Suhteita kyseenalaisten johtajien kanssa
Puoluepoliittisella urallaan ennen presidenttiyttä Maduro toimi muun muassa Venezuelan kansalliskokouksen puhemiehenä ja myöhemmin ulkoministerinä.
Ulkoministerinä Maduro vahvisti Venezuelan diplomaattisia suhteita oikeusvaltionäkökulmasta vähintäänkin kyseenalaisten johtajien kanssa. Hän vahvisti suhteita Kuuban Fidel Castron, Zimbabwen Robert Mugaben ja Iranin Mahmud Ahmadinezhadin kanssa. Kaikkia on syytetty muun muassa ihmisoikeuksien polkemisesta.
Maduro oli myös avainasemassa Chavezin hallinnon tavoitteessa, jossa Yhdysvaltain ulkopolitiikka ja entinen presidentti George W. Bush nähtiin kolonialistisena uhkana Latinalaiselle Amerikalle ja maailmalle.
Mielivaltaisia pidätyksiä
Maduron valtakaudella Venezuelan oppositio on yrittänyt päästä valtaan ja myös ulkomailla on toistuvasti tuotu esiin vakavat huolet vaalivilpistä.
Maduron hallintoa on syytetty muun muassa liiallisesta voimankäytöstä, mielivaltaisista mielenosoittajien ja oppositiojohtajien pidätyksistä ja ihmisoikeusloukkauksista.
Chavez oli Venezuelassa suosittu poliitikko. Maduron valtakautta ovat sen sijaan määrittäneet maan talouden surkea tila ja inflaatio sekä pakotteet ja kansainvälinen eristäminen. Miljoonat ihmiset ovat lähteneet maasta pakoon muun muassa talousahdinkoa, ja venezuelalaisten joukkolähtö onkin Latinalaisen Amerikan lähihistorian suurimpia.
50 miljoonan dollarin palkkio
Yhdysvaltain on viime aikoina epäilty suunnittelevan Venezuelaa itsevaltaisesti hallitsevan Maduron syrjäyttämistä voimatoimin. Maiden välit ovat kiristyneet viime kuukausina, kun Yhdysvallat on lisännyt sekä sotilaallista että taloudellista painetta Venezuelaa vastaan.
Yhdysvalloissa on luvattu 50 miljoonan dollarin palkkio tiedosta, joka johtaisi Maduron vangitsemiseen. Yhdysvallat on nimittänyt Maduroa huumekartellin johtajaksi. Maduron hallinto on kiistänyt syytteet ja näkee syytösten olevan tekosyy Maduron saamiselle pois vallasta.
Lue myös: Maduro: Trumpin olisi parempi keskittyä kotimaansa ongelmiin
Syyskuun alun jälkeen Yhdysvallat on tehnyt useita veneiskuja Karibianmerellä ja Tyynellämerellä. Iskuissa on kuollut yhteensä satakunta ihmistä. Ainakin osa uhreista on perheidensä mukaan ollut kalastajia. Iskut ovat osa Yhdysvaltain Venezuelan vastaista kampanjaa.
Yhdysvallat sanoo iskujen kohdistuneen aluksiin, joita on käytetty huumeiden salakuljettamiseen, mutta ei ole julkistanut todisteita asiasta. Asiantuntijoiden mukaan veneiskut ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Monien asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltain Venezuelaan kohdistama paine liittyy suurelta osin öljyyn.