Kuivuuden kurittamalla maitotilalla koettiin syntymän ihme: Vasikkakaksoset yllättivät maskulaisen tilan emännän aamulla – "Ei todellakaan kovin tavallinen tapaus"

Tilan emäntä Seija Kairinen on energisestä ja todella harvinaisesta kaksikosta innoissaan.

– Tämä ei ole todellakaan kovin tavallinen tapaus. Tällaisten identtisten lehmäkaksosten todennäköisyys on niin pieni. 

Erityisen poikkeuksellisen tilanteesta tekee se, että synnytys oli tapahtunut ilman apua ja siitä huolimatta niin emä kuin vasikatkin voivat kaikki hyvin. 

– Synnytystilanteessa on yleistä, että vasojen jalat ovat ihan sekaisin, eikä eläinlääkärikään osaa aina sanoa, että kenenkä jalat sieltä on milloinkin tulossa. Monesti on myös niin, toinen tulee etuperin ja toinen takajalat edellä.

Kairisen mukaan silloin on iso todennäköisyys siihen, että takaperin syntyvä vasikka kuolee ilman apua.

Kaksikko syntyi nopealla aikataululla

Vielä lauantaina näytti siltä, ettei synnytys olisi vielä ajankohtainen.

– Yleensä jos vaikuttaa siltä, että lehmä alkaa poikimaan, niin se otetaan erilliseen karsinaan. Vielä lauantaina tälle ei näyttänyt olevan tarvetta. Kaikki oli siis tapahtunut hyvin nopeasti ja siellä ne siis olivat aamulla kaikkien muiden lehmien joukossa.

Kairinen kertoo tilanteen harvinaisuudesta huolimatta kohdanneensa identtisiä lehmäkaksosia aiemminkin pitkän uransa aikana.

Hänen äitinsä tilalle syntyivät 80-luvulla kaksoset Veera ja Vilma. Vuonna 1999 tilalla syntyivät Nekka ja Nekku ja viimeisimpänä ennen tätä tuoreinta kaksikkoa vuonna 2001 Pimpula ja Pampula.

Lue myös: Huippuharvinaiset vasikkakolmoset syntyivät Sotkamossa – Pii, Potenssi ja Pariton sulattavat ihmisten sydämiä

Kuivuus ajoi maitotilan ahtaalle

Syntymä ilahduttaa maitotilalla, joka monen muun Lounais-Suomessa kuivuudesta kesällä kärsineen tilan tapaan painiskelee parhaillaan taloudellisten haasteiden parissa.

– Yritämme välttää tilannetta, jossa joutuisimme lopettamaan toimintamme. Edellispäivänä laskimme, että viime kesät kuivuudesta aiheutui kustannuksia 60 000 euroa. Valtion kuivuustuki on puolestaan 90 euroa nurmihehtaarilta, eli meille 3250 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että 95 prosenttia menee omasta pussista.

Alueen tilat ovat yrittäneet löytää rehua muista maakunnista, mutta Kairisen mukaan sitä on huonosti saatavilla ja vain kalliiseen hintaan.

Kaksosilla riittää virtaa

Tilan emännän kertoo pienien lehmäkaksosten olevan hyvin energisiä tapauksia.

– Niillä todella riittää virtaa ja aina kun sinne menee, niin ne pomppaavat pystyyn ja ovat todella suloisia, koska ovat niin pieniä kooltaan. Käyn niitä monta kertaa päivässä juottojenkin välillä katsomassa.

Kairinen toivoo, että Rillasta ja Rullasta tulisi lopulta lypsylehmiä joko heidän tilalleen tai jollekin toiselle.