Ukrainaan hyökännyt Venäjä on joutunut urheilussakin joukkoon, jossa on hyvin vähän muita – ja johon kukaan ei halua.
Saksa ja Japani suljettiin vuoden 1948 olympialaisista sotasyyllisinä, Kansainvälinen olympiakomitea KOK sulki Etelä-Afrikan apartheid-erottelupolitiikan takia olympialaisista 1964–1992 ja hajoamissotiin vajonnut Jugoslavia menetti paikkansa jalkapalloilun EM-kisoissa 1992.
Venäjä on suljettu kansainvälisestä urheilusta. Millainen tie johtaisi sen takaisin arvokisoihin? Edes sodan loppuminen ei automaattisesti johtaisi Venäjää takaisin kilpakentille, arvioi Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian emeritusprofessori Hannu Itkonen.
– Mannerlaatat ovat liikahdelleet, ja paluu vaatii hyvin monenlaista sopimuksellisuutta. Isossa mitassa urheilu on siinä aika pieni kysymys. Minun analyysini on, että aika alusta joudutaan monia asioita miettimään, koska urheilun toimijakenttä on niin kirjava ja kaikkien sen organisaatioiden toiminnan ennakoiminen on tavattoman työlästä, Itkonen sanoo.
Suomen urheilun eettisen keskuksen Suekin pääsihteerin toimesta muutama vuosi sitten eläköitynyt Harri Syväsalmi arvioi, ettei Venäjän lippua nähdä urheilukisoissa ennen kuin presidentti Vladimir Putin on väistynyt maan johdosta.
– En usko, että Venäjä on mukana kansainvälisessä urheilussa ennen kuin siellä tapahtuu isoja muutoksia poliittisessa johdossa. Senkin jälkeen se on pitkä tie. Siellä uusi johto joutuu taistelemaan pitkää kulttuuriperintöä vastaan, että menestystä haetaan väärillä metodeilla, Syväsalmi sanoo.