Tutkielmaplagiointeihin perehtynyt Erja Moore hämmästelee, kuinka paljon heikkolaatuista tekstiä löytyi satunnaisotannalla englanninkielisistä opinnäytetöistä. Moore miettii, oliko osaa töistä käynyt kukaan häntä aiemmin läpi.
"Motivaation käsite määritellään eri teoksissa eri tavoin". Näin alkaa pitkä englanninkielinen tekstiosio vuoden 2016 opinnäytetyössä. Neljä vuotta myöhemmin täsmälleen sama pitkä teksti löytyy toisen henkilön opinnäytetyöstä – ilman mitään mainintaa lainauksesta.
Plagioitu opinnäyte hyväksyttiin suomalaisessa matkailualan ammattikorkeakoulussa vuonna 2020.
Miten tämä on mahdollista? Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on kuitenkin arvostettu tutkinto ja sillä pääsee pitkälle. Opetushallituksen koulutuksen osaamistasokuvausten mukaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat tasolla 7 yhdessä yliopistoissa suoritettavan ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa. Yamk-opinnäytetyö on merkitykseltään lähellä akateemista pro gradua.
Englanninkielisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sijoittuvat monesti keskijohdon tehtäviin eli toimivat esihenkilöinä joko kotimaassa tai ulkomailla. Myös opetustehtävät ovat tavallisia.
Lue myös: Räikeitä plagiointeja yamk-opinnäytetöistä löytänyt paljastaa: "Siellä on ylempiä toimihenkilöitä sekä politiikassa ja kunnanvaltuustoissa toimivia henkilöitä"
Lähdeluetteloon oli lipsahtanut väärä nimi
Uusimmat vilppihavainnot englanninkielisistä opinnäytetöistä on tehnyt yhteiskuntatieteiden tohtori Erja Moore, joka on tutkielmaplagiointiin perehtynyt entinen ammattikorkeakoulun yliopettaja. Hän tarkasteli satunnaisotannalla kahtakymmentäkahdeksaa englanninkielistä opinnäytetyötä, jotka oli vuonna 2020 julkaistu ammattikorkeakoulujen tekstitietokanta Theseuksessa.
Mooren tarkastelemista opinnäytetöissä viidessätoista eli yli puolessa oli merkittäviä puutteita. Mooren mukaan puutteet olivat sellaisia, ettei niitä saisi korkeakoulu- ja maisteritason kirjoittamisessa missään tapauksessa olla.
– Yksi räikeimmistä esimerkeistä oli, että koko englanninkielisen opinnäytetyön tietoperusta oli kopioitu aiemmista julkaisuista. Kun yritin verrata lähdeluettelon ja sisäisten lähdeviitteiden yhdenmukaisuutta, huomasin että henkilö oli kopioinut omaksi lähdeluettelokseen kahden aikaisemman opinnäytetyön lähdeluettelot.
Lähdeluettelo ei siis vastannut opinnäytetyön tekstien sisäisiä lähdeviitteitä. Lisäksi opiskelijalle oli käynyt vilpin paljastava moka.
– Nauratti, kun toiseen lähdeluetteloon oli kopioitunut mukana alkuperäisen kirjoittajan nimi peräti seitsemän kertaa.
– Oli myös tekstejä, joissa ei ollut päätä eikä häntää, sellainen silppusäkki. Yksi tietoperusta oli kuin TikTok-videoista kasattu: yksi asia sieltä ja toinen täältä. Se ei ollut johdonmukaista tekstiä.
Mitä on plagiointi? Plagioinnilla eli luvattomalla lainaamisella tarkoitetaan jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen esittämistä omana. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi. Käytännössä opiskelija siis selaa omaan aihepiiriin liittyviä aiemmin julkaistuja opinnäytetöitä tai muita teoksia netissä ja kopioi pitempiä tai lyhyempiä pätkiä sieltä täältä. Samalla saatetaan kopioida toki lähdeviitteet ja siirtää lähteet omaan lähdeluetteloon, kuitenkaan kertomatta, mikä on oikea lähde eli kenen työtä kopioitiin. Teksti ei ole oman ajattelun ja lähteiden lukemisen tuotosta, eikä ole itse kirjoitettua. Lähdeluettelossa on paljon sellaisia teoksia, joita tekijä ei itse ole lukenut. Myös mukailtu kopiointi on plagiointia. Silloin on vaihdettu sanajärjestystä, sijapäätteitä ja lausejärjestystä. Sanoja on lisätty tai poistettu, jotta käry ei kävisi. |
Eikö kukaan ollut lukenut tekstiä läpi?
Tohtori Erja Mooren mielestä vilpit opinnäytetöissä antavat viitteen ohjauksen puutteesta ammattikorkeakouluissa.
– Useamman lopputyön kohdalla olen tullut siihen lopputulokseen, että tätä ei ole kukaan ennen minua lukenut. Siellä on niin räikeitä virheitä.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta myönnetään laatuongelmat.
– Kun on kyse yhdestäkin plagioinnista, on se laatuongelma. Kuinka laaja laatuongelma ihan tarkkaan kaikkinensa on, en osaa sanoa. Tiedän, että näitä on esiintynyt, sanoo neuvoston puheenjohtaja Mervi Vidgrén.
Ongelmiin on kuitenkin Vidgrénin mukaan jo puututtu. Ammattikorkeakoulujen laajassa käytössä on muun muassa tekstin samankaltaisuuden tarkastamiseen tarkoitettu Turnitin-ohjelma. Sillä pyritään torjumaan vilppiä jo varhaisessa vaiheessa opintoja, ennen opinnäytetyön tekemistä.
– Se mitä ammattikorkeakouluissa on tehty, olemme tarkastelleet opinnäytetyöprosessia kokonaisuutena. Ohjaajat tietävät menettelytapaohjeet, ja ohjaajilla on riittävästi osaamista. Uskaltaisin sanoa, että asia on otettu vahvasti haltuun.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta vetäytyy vilppiepäilyjen käsittelystä?
Vaikka opinnäytetöiden laatuongelmat ovat jatkuneet, ainakin virallisesti ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet laaduntarkkailuun ja korkeatasoiseen opiskelijoiden ohjaukseen.
Kaikki ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet rehtorien allekirjoittamina HTK-ohjeisiin, jotka tarkoittavat hyvän tieteellisen käytännön ohjeita. Ohjeiden taustalla ovat Tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENKin linjaukset.
Se mikä on TENKin rooli tulevaisuudessa yamk-opinnäytetöiden vilppiepäilyissä, jää nähtäväksi. TENK on harkinnut, että ensi vuodesta lähtien se ei enää käsittelisi yamk-opinnäytetöiden opintovilppiepäilyjä. Linjausta ei kuitenkaan vielä ole tehty.
– HTK-loukkauksia ei tietenkään missään nimessä pidä Suomessa hyväksyä. Vilppi on aina vilppiä, toteaa TENKin puheenjohtaja Riitta Keiski.
Ammattikorkeakoulujen autonomia omissa asioissaan saattaa siis vahvistua entisestään. Ammattikorkeakouluissa on jo nyt tutkimuseettinen valiokunta tai vastaava työryhmä, jossa käsitellään vilppiin ja plagiointiin liittyvät asiat – myös plagiointiepäilykset tulevat sinne.
Katso videolta, kuinka Erja Moore kertoo löytämistään vilpeistä!
7:51
