KSML: Vapaalta sivistystyöltä viedään miljoonia – leikkaukset yllätys

Kilpailukykysopimus leikkaa vapaan sivistystyön toimijoiden määrärahoista noin 3,4 miljoonaa enemmän kuin säästöjä on tähän asti ollut tiedossa, uutisoi Keskisuomalainen.

Valtionvarainministeriön budjettiehdotuksessa ehdotetaan leikattavaksi 8,3 prosenttia määrärahoista, mikä tarkoittaa noin 13 miljoonaa euroa.

Vapaan sivistystyön toimijoita ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja urheiluopistot. Oppilaitosten alaisuudessa opiskelee vuosittain noin miljoona ihmistä.

Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Aaro Harju kritisoi Keskisuomalaisen haastattelussa kiky-sopimuksesta aiheutuneita lisäleikkauksia. Harjun mukaan ne ajavat toimijat tilanteeseen, jossa aitoja säästöjä ei synny.

Kiky-sopimuksen oli Harjun mukaan tarkoitus helpottaa työnantajien henkilöstökuluja ja kerryttää tätä kautta lisää rahaa työntekijöiden palkkaamiseen. Nyt valtiovarainministeriö katsoo, että henkilöstökulujen laskiessa myös jaettavia määrärahoja voidaan leikata.

– Hallitus ilmoitti keväällä, että koulutuksesta ei enää leikata. Tämä on kuitenkin ihan selvä leikkaus, Harju sanoo Keskisuomalaiselle.

Lisäleikkaukset olivat Harjun mukaan yllätys. Hän vaatiikin leikkausten perumista ja kertoo ottaneensa yhteyttä hallituspuolueiden poliitikkoihin asiasta.

– Leikkaukset ovat meille kohtuuttoman suuria, Harju linjaa.

Tarjontaa supistetaan tai hintoja nostetaan

Leikkauksista voi Harjun mukaan seurata kaksi asiaa: tarjontaa pitää supistaa ja kurssien hintoja nostaa. Ääritapauksessa esimerkiksi kansalaisopistokenttää täytyisi harventaa.

Leikkuri iskee suoraan oppilaitoksille jaettaviin rahoihin, ja se saattaa johtaa esimerkiksi henkilöstön lomautuksiin tai irtisanomisiin.

Vapaan sivistystyön toimijoihin kohdistuvat leikkaukset aiheuttavat puheenjohtajan mielestä myös sosiaalista epätasa-arvoa. Hintojen noustessa kaikilla ei ole enää varaa osallistua esimerkiksi kansalaisopiston kursseille.

Vapaan sivistystyön määrärahat ovat tänä vuonna 157 miljoonaa. Leikkausten jälkeen toimijoille jää käteen 144 miljoonaa euroa ensi vuodeksi.

Lue myös:

    Uusimmat