Hallitus nipistää ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa – koulumatkat pitenevät monilla

Opetus- ja kulttuuriministeriö kysyi kesällä ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä, millä tavoin ne toteuttavat suunnitellut säästöt. Järjestäjien arvion mukaan ammatillisesta koulutuksesta vähennetään säästöjen takia 1000-1500 työpaikkaa. Hallituksen esityksessä arvioitiin leikkauksen vähentävän 3800 henkilötyövuotta, jos kaikki säästöt toteutettaisiin vain henkilöstöä vähentämällä.

Tästä on kyse

– Hallitus aikoo säästää ammatillisesta koulutuksesta ensi vuonna 190 miljoonaa euroa. Se on noin 12,5 prosenttia rahoituksesta.

– Jokainen koulutuksen järjestäjä voi toteuttaa säästöt joko vähentämällä sisään otettavaa opiskelijamäärää tai tehostamalla toimintaansa.

– Opetus- ja kulttuuriministeriö teki kesällä kaikille 175:lle koulutuksen järjestäjälle kyselyn säästöjen toteuttamistavasta.

– Järjestäjät eivät aio vähentää opiskelijamäärää.

– Ne aikovat säästää kiinteistömenoissa vuosien 2016–2018 välillä noin 20 miljoonaa euroa.

– Investointeja vähennetään vuoteen 2018 mennessä noin 25 miljoonalla eurolla.

– Toimitilojen lukumäärän vähentämistä suunnittelee noin kolmannes järjestäjistä. Toimitiloja suljettaisiin vuoteen 2020 mennessä noin 130.

– Suurimmat määrälliset vähennykset oltaisiin toteuttamassa Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa.

– Vuonna 2018 uudistetaan ammatillisen koulutuksen sisältö.

– Silloin muuttuu myös ammatillisen koulutuksen rahoitus. Ministeriön suunnitelman mukaan puolet rahoituksesta olisi perusrahoitusta, joka riippuisi kirjoilla olevista opiskelijoista. 35 prosenttia rahoituksesta riippuisi tutkinnonosien ja suoritteiden määrästä, 15 prosenttia työelämä- ja opiskelijapalautteesta.

Jonkinlainen leikkaus ammatilliseen koulutukseen on ollut jo pidempään suunnitelmissa. Edellisellä vaalikaudella rakennepakettiin kuuluneet säästöt ja rakenneuudistus kaatuivat kuitenkin eduskunnassa ennen vaaleja. 

Koulutusta keskitetään 

Kyselyn mukaan useat järjestäjät suunnittelevat koulutuksen keskittämistä suurempiin kampuksiin varsinkin kaupunkialueilla.

– Varmasti yhdistymisiä tulee lähivuosina. Moni selvittää eri vaihtoehtoja, jos (oppilaitoksen) taloustilanne näyttää heikolta, sanoo ylijohtaja Mika Tammilehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Esimerkiksi Helsingissä Helmi Liiketalousopisto ja Ravintolakoulu Perho yhdistyvät noin 1400 opiskelijan Perho Liiketalousopistoksi. Helmi Liiketalousopiston rehtori Juha Ojajärvi sanoo ministeriön patistaneen yhdistymisneuvotteluihin, mutta säästöt eivät suoraan vaikuttaneet yhdistymiseen. Oppilaitokset eivät yhdistymisen tai leikkauksen takia irtisano työntekijöitä, vaan henkilöstö on vähentynyt eläköitymisen kautta.

Vantaan Martinlaaksossa merkonomeja kouluttava yksityinen Mercuria välttää myös irtisanomiset. Rehtori Tiina Immosen mukaan Mercuria työllisti vuonna 2013 vielä 65 työntekijää, mutta eläköitymisen ja määräaikaisten sopimusten päättämisen avulla määrä on tippunut 55:een. Lisäksi opettajien ylituntien määrä vähenee, joten monen opettajan palkka voi laskea.

– Määrällisesti leikkaus on suuri, mutta toisaalta rahoitusta nostettiin vuoteen 2013 asti. Pitää ymmärtää, että valtion taloustilanne on mitä on, Immonen sanoo.

Hän sanoo, että lähiopetukseen on entistä vähemmän varaa. Tilalle tulee työssäoppimista.

– Koulutus mitataan osaamisena, että osaa esimerkiksi tehdä kuukauden kirjanpidon tai kassatyön. Sen voi oppia työpaikalla tai oppitunnilla opettajan johdolla, Immonen sanoo. 

Järjestystä kritisoidaan 

Länsi-Lapissa Ammattiopisto Lappia on myös vähentänyt henkilökuntaa ja toimitiloja pidemmällä aikavälillä. Keväällä Lappia järjesti yt-neuvottelut, jotka johtivat irtisanomisiin. Luontaisen poistuman kautta vuosina 2014-2019 Lappiasta poistuu 150 työpaikkaa.

– Olemme yrittäneet tehdä rakenteellisia ratkaisuja ennen toimintakyvyn menettämistä, Lappian rehtori Virpi Lilja sanoo.

Hallitus tekee ammatillisen koulutuksen säästöt ensi vuonna, mutta aloittaa koulutuksen sisällön uudistamisen vasta vuotta myöhemmin. Ojajärvi pitää järjestystä vääränä.

– Ensin pitäisi uudistaa tutkinnot, sitten rakenne ja sen jälkeen tehdä säästöt. Nyt on päinvastainen järjestys, Ojajärvi kritisoi.

Liljan mielestä uudistukset ja säästöt olisi pitänyt kytkeä yhteen ja jaksottaa pidemmälle ajalle, sillä kerralla 190 miljoonan säästäminen on mahdotonta.