Taloyhtiöissä joudutaan entistä useammin harkitsemaan yksittäisen huoneiston haltuunottoa, kertoo Keskisuomalainen. Tämä ilmenee Kiinteistöliiton lakipalveluihin tulleista yhteydenotoissa.
– Meille tulee jatkuvasti yhteydenottoja taloyhtiöiltä, jotka haluavat juridista apua mahdollisiin hallintaanottoihin, apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Kiinteistöliitolta sanoo lehdelle.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiöt voivat ottaa osakkeenomistajan hallinnassa olevan huoneiston haltuun muun muassa maksamattomien yhtiövastikkeiden ja toistuvan häiriköinnin perusteella.
Haltuunottoon oikeuttavat myös huoneiston huono hoito, tai jos huoneistoa käytetään oleellisesti muuhun tarkoitukseen kuin asumiseen. Haltuunotto voidaan tehdä määräajaksi enintään kolmeksi vuodeksi.
Yleisin syy huoneistojen haltuunotolle ovat maksamattomat yhtiövastikkeet, toisen syy on häiriön aiheuttaminen.
Pynnösen mukaan suomalaisten pitkittynyt huono taloustilanne näkyy siinä, että taloyhtiöt joutuvat karhuamaan yhtiövastikkeita enemmän ja useammin.
– Suomalaisten maksukyky on heikentynyt. Asuttavien huoneistojen lisäksi maksuongelmia on liikehuoneistojen osalta. Kun bisnes ei pyöri, yrittäjällä ei ole rahaa maksaa vastikkeita.
Yhteydenotot Kiinteistöliiton lakipalveluihin ovat olleet Pynnösen mukaan kasvussa parin vuoden ajan.
Juridista apua pyydetään esimerkiksi varoituksen kirjoittamiseen ja yleisesti haltuunoton prosessiin liittyen. Keskisuomalaisen mukaan toteutuneista haltuunotoista ei löydy kattavia tilastoja, sillä oikeuteen tapauksista menee vain osa.
Päätöksen huoneiston hallintaan ottamisesta tekee yhtiökokous.
– Edellytyksenä on kuitenkin se, että osakasta ja mahdollista asukasta on varoitettu. Oikeuteen tapaukset menevät vain silloin, jos asunnon omistaja ei hyväksy haltuunottopäätöstä eli riitauttaa yhtiökokouksen päätöksen, Pynnönen sanoo.