KSML: Rauli-myrsky kaatoi 84 viranomaisten tukiasemaa

Viranomaisverkko Virveä käyttävät puheluissaan muun muassa
pelastuslaitokset ja poliisi. Yhtenäisimmät Virve-katkot olivat
Pohjois-Pirkanmaalla ja osassa Keski-Suomea.

Pahimmilla alueilla Virve-tukiasemien toimintaa jouduttiin varmistamaan siirrettävällä varavoimalla. Keskisuomalaisen mukaan sunnuntaina oli nurin vielä parikymmentä Virve-tukiasemaa, ja vasta maanantaina kaikki olivat toiminnassa. 

Sisäministeriön valmiusjohtajan Janne Koivukosken mukaan Virve-verkossa säästyttiin suuremmilta ongelmilta tukiasemien päällekkäispeiton ja verkkosuunnittelun ansiosta.

– Myös se auttoi, että Virve-tukiasemia kaatui laajahkolta alueelta, jolloin haittavaikutukset maakunnittain jäivät suht pieniksi, hän sanoo Keskisuomalaisen haastattelussa.

Katkot häiritsivät käsipuhelimia

Pelastuslaitosten yhteenvedon mukaan Virven katkokset häiritsivät pääosin käsipuhelimia. Autoradioyhteydet toimivat Virve-katkosten ja -häiriöiden aikana käsipuhelinyhteyksiä paremmin.

Keskisuomalaisen mukaan Virve-viranomaisverkko tukeutuu noin 1 400 tukiasemaan, joista noin 90 prosenttia toimii akuilla sähkökatkosten aikana. Virven tukiasemia kaatui viikonloppuna, koska paikoin sähkökatkot kestivät yli kuusi tuntia, mikä on akkujen pisin kesto. 

Koivukosken mukaan lähivuosien tavoitteena on, että noin 500 tukiasemaa 1 400:sta varustettaisiin kiinteällä varavoimalla.

– Kaikkia Virve-tukiasemia ei saada varmistettua kiinteällä varavoimalla, koska jo pelkästään noin 500 tukiaseman sähkönsaannin varmistaminen maksaa noin 25 miljoonaa euroa, Koivukoski kertoo Keskisuomalaiselle.

EU-direktiivi toimii vauhdittajana

Suomessa Virve-verkosta vastaa valtion täysin omistama Suomen Erillisverkot Oy. Yrityksen liiketoimintajohtaja Jarmo Vinkvist sanoo Keskisuomalaiselle, että valmisteilla oleva EU-direktiivi vauhdittaa Virve-tukiasemien varavoimajärjestelmien hankintaa.

Suomessa tavoitteena on vähintään 24 tunnin toimintavarmuus sähkökatkossa.

– 24 tunnin minimiaika voidaan saavuttaa joko dieselgeneraattoreilla tai polttokennotekniikalla, Vinkvist sanoo Keskisuomalaiselle. 

Tanskassa paikallisen Virve-verkon varavoima on varmennettu
polttokennoilla. Ruotsissa puolestaan luotetaan dieselgeneraattoreihin. 

– Metanoli-vesiseosta tai vetyä hyödyntävät polttokennot ovat äänettömiä ja päästöttömiä, joten ne sopivat asutuksen läheisyyteen. Dieselgeneraattorit ovat järeitä ja ne vaativat kunnon perustukset sekä isohkot tankit, Vinkvist toteaa Keskisuomalaiselle. 

Ruotsissa noin 70 prosenttia maan viranomaisverkon käyttämistä tukiasemista on varustettu kiinteällä varavoimalla, pääasiassa dieselgeneraattoreilla.

Suomessa vain joka kymmenes Virve-tukiasema saa tarvittaessa virtaa kiinteästä varavoimalaitteesta.

Vuoden 2005 suuri myrsky herätti huomion

Vinkvistin mukaan Ruotsissa tukiasemien varavoimaan alettiin kiinnittää huomiota vuoden 2005 suuren myrskyn jälkeen. 

– Ruotsissa tukiasemien varavoima on hankittu valtion varoin. 

Vinkvist odottaa, että Suomessakin valtio lähtisi rahoittamaan Virve-verkon tukiasemien kiinteää varavoimaa.

Virve-verkkoon kuuluu 37 000 liittymää, mikä on käytännössä sama asia kuin Virve-puhelimien määrä.

Keskisuomalaisen mukaan Virven käyttäjiä on moninkertaisesti, koska samaa puhelinta hyödyntää useampi työntekijä esimerkiksi poliisissa ja pelastuslaitoksilla.