Mainos

Virve-viranomaisverkko siirtyy erillisverkosta kaupalliseen mobiililaajakaistaan – operaattorit kilpailutetaan ensi vuonna

2:07

Suomen viranomaisverkko Virve siirtyy lähivuosina omasta erillisverkostaan kaupallisiin mobiililaajakaistaverkkoihin. Muutos mahdollistaa mm. videokuvan hyödyntämisen viranomaistiedonkulussa. 

Siirtymään liittyy kuitenkin isoja teknisiä kysymyksiä kuten se, miten verkon toimintavarmuus pystytään takaamaan poikkeusoloissa. EU vaatii Suomea jopa kahdeksankertaistamaan viestintäverkkojen varoajan sähköntuotannon häiriötilanteessa.

Virve-viranomaisverkko on käytössä mm. pelastustoimessa jatkuvasti. Muita käyttäjiä ovat hätäkeskus, terveystoimi, poliisi, kunnat, tulli, rajavartiolaitos sekä puolustusvoimat. Hiljattain Virve otettiin käyttöön myös rautateille.

Virve-verkko on kuitenkin lähivuosina mullistuksen edessä, sillä omasta erillisverkosta on päätetty luopua ensi vuosikymmenellä ja siirtyä kaupalliseen mobiililaajakaistaverkkoon.

– Omasta verkosta luovutaan mutta Virven toiminta säilyy ja kehittyy, vakuuttaa Suomen Erillisverkot -konsernin toimitusjohtaja Timo Lehtimäki.

– Uusi Virve tulee mahdollistamaan mm laajakaistaiset tiedonsiirrot jolloin kuvan ja videokuvan välittäminen on mahdollista, Lehtimäki kuvailee.

Kilpailutus edessä ensi vuonna

Virve 2.0:na tunnettu hanke tulee mahdollistamaan mm. sen, että pelastusviranomaiset voivat välittää esimerkiksi pukuunsa kiinnitetyn kameran videokuvaa tai lennokin välittämää kuvaa toisille viranomaisille Virve-verkossa.

Virve-verkko aiotaan siirtää vaiheittain kaupallisiin mobiililaajakaistoihin.  Suomen verkko-operaattorit aiotaan kilpailuttaa hanketta varten ensi vuoden aikana. 

– Kilpailuttaminen on tässä varsin kustannustehokas ratkaisu. Erikseen tullaan katsomaan ne komponentit, kuinka paljon täytyy investoida mm. varavoimajärjestelmiin ja muuhun verkon koventamiseen, Timo Lehtimäki toteaa.

Vanha Virve pysyy rinnalla

Vanhaa Virveä ei kuitenkaan aiota kuopata ennen kuin uuden ominaisuudet on saatu nostettua riittävän vakaalle tasolle. Sen osalta tähtäin on ensi vuosikymmenen loppupuolella.

Sitä ennen toimenpiteitä tarvitaan vielä paljon.

Viranomaisverkon pitäisi pysyä pystyssä silloinkin kun sähköä ei jostain syystä ole. Suomen varoaikaminimi on suuressa osassa maata vain kolme tuntia eli selvästi huonompi kuin verrokkimaissa. Ruotsissa, Saksassa ja Virossa vastaava luku on 24 tuntia.

– Moni muu maa on panostanut tähän enemmän, meillä on iso ja harvaan astuttu maa, joten tämä tulee suhteessa maksamaan meille paljon, myöntää Suomen Erillisverkot -konsernin liiketoimintajohtaja Jarmo Vinkvist

Vinkvistin mukaan Suomi on aloittanut viranomaisverkkonsa kansainvälisesti katsoen etujoukoissa, kun taas moni muu maa on lähtenyt liikkeelle myöhemmin ja massiivisemmin. Lisäksi tiheämmin asutuissa maissa luonnollisia katvealueita on vähemmän. Suomessa haasteellinen alue on mm. harvaanasuttu Lappi.

Tuore EU-direktiivi kuitenkin vaatii, että viranomaisverkko selviää häiriötilanteessakin vähintään 24 tuntia tietyn siirtymäajan kuluttua. Suomen pitää jopa kahdeksankertaistaa varoaikansa noin neljän vuoden sisällä. 

– Se on massiivinen projekti, joka tulee viemään vuosia ja se vie myös paljon rahaa, Vinkvist toteaa.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.