Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjien ja työnantajien etu- ja työmarkkinajärjestö MaRa arvoi, että noin 10 prosenttia ravintola-alan koko liikevaihdosta olisi harmaan talouden piirissä.
Järjestön mukaan ravintola-alan harmaa talous on yleisintä pienissä pizza-kebab-tyyppisissä pikaruokapaikoissa ja keskioluen myyntipisteissä, joissa olutta myydään hyvin edullisesti.
Harmaan talouden yritykset eivät tilitä verotuloja valtiolle ja maksavat palkkoja pimeästi. Harmaan talouden yritykset eivät usein ne eivät myöskään noudata alan työehtosopimusta tai huolehdi muista työnantajavelvoitteista ja viranomaismääräyksistä.
Kuitin puute selkein merkki hämärästä toiminnasta
Selkein merkki hämärästä toiminnasta on se, että tuotteesta ei saa kuittia. Kuluttajalle helpoin tapa ehkäistä harmaata taloutta onkin vaatia ostoksistaan kuitti, jotta ostoksista jäisi merkki kassavirtaan.
MaRan mukaan eräs merkki mahdollisesti laittomasta menettelystä on se, jos ravintola myy tuotteitaan jatkuvasti huomattavasti muita halvemmalla.
Selkeä vinkki on myös se, että yritys vaihtaa useasti nimeään, vaikka omistajat ja myyntipaikka säilyisivätkin samoina.
Riski kuluttajallekin
Vaikka harmaan talouden toimija myy usein tuotteitaan rehellisiä yrittäjiä halvemmalla, voi sen palveluiden käytöstä olla kuluttajalle muita haittoja, varoittaa MaRa.
Menetettyjen verotulojen lisäksi laittoman ravintolayrityksen tuotteissa voi olla valvonnan puutteen vuoksi perustavanlaatuista vikaa.
Jos yritys on elintarvikevalvonnan ulkopuolella, ei sillä MaRan mukaan ole välttämättä tarvittavia lupia tai omavalvontajärjestelmää, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi hygieniamääräysten rikkomista.
Yrityksessä saatetaan lisäksi käyttää esimerkiksi laittomasti maahantuotuja raaka-aineita, joiden sisältöä ja laatua ei valvota.