Koulutytölle lähetettiin karmeita viestejä: ”Haluaisin hakata päätäsi rappusia vasten” – erittäin pahaksi äitynyt kiusaaminen johti jatkuvaan ahdistukseen ja koulupelkoon

Somessa tapahtuva kiusaaminen herättää huolta yhä enemmän – miten nettikiusaamista voi valvoa yhä tehokkaammin? 11:34
Varoitus: Juttu sisältää erittäin voimakasta kielenkäyttöä.

Koulukiusaaminen on yhä valitettavan yleinen osa monen nuoren elämää ja sitä tapahtuu yhä useammin verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Viiden jälkeen -ohjelma kertoo yhdeksäsluokkalaisen tytön karmivan kokemuksen koulukiusaamisesta. 

Tapahtumaketju sai alkunsa noin puolitoistavuotta sitten, kun yhdeksäsluokkalaisen tytön puhelimeen alkoi sadella törkyviestejä. Niissä hänelle esitettiin uhkauksia esimerkiksi siitä, että hänen päätään hakattaisiin rappusia vasten.
Viestien sävy oli kauttaaltaan hyvin törkeä.

– Rupesin säälimään vanhempiasi. Jos saisin tuon näköisen lapsen, ajaisin sen päältä, luki yhdessä viestissä.

Viesteillä oli suuri vaikutus tytön elämään, joka muuttui ahdistuneeksi ja alkoi kärsiä koulupelosta.

Tytön äidin mukaan koulun puolelta ei liiemmin puututtu tapaukseen, vaan kehotettiin ainoastaan vaihtamaan luokkaa. 

Esitutkinta lopetettiin

Vanhemmat ottivat poliisiin yhteyttä ja juttu otettiinkin käsittelyyn, mutta sen esitutkinta lopetettiin.

Tytön äiti on ottanut kovemmat keinot käyttöön: hän on ollut yhteydessä muun muassa sisäministeriöön ja jopa apulaisvaltakunnansyyttäjään.

– Kiusaajille pitää saada perille se, että tällainen toiminta on väärin ja siitä joutuu vastuuseen, tytön äiti sanoo.

Kiusatulle psykologiset vaikutukset ovat vakavia ja vaikuttavat todennäköisesti loppuelämän.

"Sosiaalisesssa mediassa tapahtuneen kiusaamisen tutkinta on ongelmallista"

Koulukiusaamistapauksissa poliisi tulee mukaan tutkintaan, jos rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, eli jos on rikottu omaisuutta tai loukattu fyysistä koskemattomuutta. Myös kunnianloukkaus esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on rikos.

– Sosiaalisessa mediassa tapahtunut kiusaaminen on siinä mielessä ongelmallista tutkinnan ja kiinnijäämisen kannalta, että tieto siellä ei välttämättä säily tai se on poistettavissa. Usein rikoksen tunnusmerkit myös täyttyvät kahden välisessä viestinnässä, jolloin suoraa valvontaa ei voida tehdä, sanoo rikoskomisario Saara Asmundela Helsingin poliisilaitokselta. 


Lue myös:

    Uusimmat