Kotkassa tehdään asukaslukuun suhteutettuna eniten henkirikoksia Suomessa. Karttaa napauttamalla saat esiin kuntasi henkirikostilaston kymmenen viimeisen vuoden ajalta.
Kotkassa tehtiin viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 3,4 henkirikosta sataatuhatta asukasta kohti. Suhdeluku on suurin yli 50 000 asukkaan kaupunkeja vertailtaessa.
Seuraavaksi eniten henkirikoksia tehdään asukasmäärään suhteutettuna Lahdessa, jossa poliisin tietoon tuli keskimäärin 3,1 henkirikosta vuodessa sataatuhatta asukasta kohti.
Keskimäärin Suomessa tehtiin viimeisten kymmenen vuoden aikana 2,1 henkirikosta sataatuhatta asukasta kohti.
Tiedot perustuvat MTV Uutisten Poliisiammattikorkeakoulusta saamiin tilastoihin vuoden 2003 ja vuoden 2014 huhtikuun väliseltä ajalta.
Kotkassa neljänlaisia henkirikoksia
Kotkan synkkiin henkirikostilastoihin ole yhtä selkeää syytä, arvioi rikoskomisario Tuomas Pöyhönen Kaakkois-Suomen poliisista.
Suomen rikoslaissa on viisi rikosnimikettä, joiden tunnusmerkistö sisältää tahallisen väkivallan seurauksena aiheutetun toisen kuoleman: murha, tappo, surma, lapsensurma sekä rikosnimikeyhdistelmä pahoinpitelyrikos ja kuolemantuottamusrikos.
Lähde: Optula
Selitystä voi kuitenkin hakea muun muassa päihteistä ja mielenterveysongelmista.
– Kotkan henkirikokset voi jakaa karkeasti neljään ryhmään: juopporemmien riitoihin, perheen sisäiseen väkivaltaan, järjestäytyneen rikollisuuden kiristykseen, kuten velanperintään, kostoihin ja riitoihin sekä mielenterveysongelmaisten tuntemattomiin kohdistamaan silmittömään väkivaltaan.Vuosien varrella mediassa on raportoitu näkyvästi lukuisista kotkalaisista henkirikoksista.
Tämän vuoden maaliskuussa ulkoilija löysi Tampsan ulkoilualueelta ruumiin, joka oli Iltalehden tietojen mukaan poltettu. Vuonna 2012 Kotkan Marinkylässä murhattiin asianajaja, jota kidutettiin kiehuvalla vedellä. Vuonna 2008 Turvalassa tapahtui kaksoissurma, jossa kuoli alle kolmikymppinen pariskunta. Samana vuonna 21-vuotias nuorukainen surmasi sisaruksensa Kotkan Aittakorvessa.
Monille mieleen on jäänyt myös tapaus, jossa mies yritti tappaa tuntemattoman miehen Karhulan bussiasemalla tehtyään ensin kaksoissurman Vantaalla. Kuuluisin tapaus on kuitenkin Mika Murasen tekemä kolmoissurma vuodelta 1994.
Lahdessa juurettomuus henkirikosten taustalla
Asukaslukuun suhteutettuna Lahdessa tehdään toiseksi eniten henkirikoksia koko Suomessa. Rikosylikomisario, erityistutkintasektorin johtaja Martti Hirvonen Hämeen poliisilaitokselta arvioi, että Lahden suhteellisen korkean henkirikosmäärän taustalla on juurettomuus.
– Lahti on sodan jälkeen ollut muuttovoittoinen kaupunki, mikä on luonut tietynlaista juurettomuutta. Voidaan ajatella, että juurettomuus voi lisätä syrjaytymistä, mikä voi johtaa alkoholinkäyttöön ja ohjata rikoksen polulle ja henkirikoksiin.
Hirvosen mukaan valtaosa Lahden henkirikoksista on perisuomalaisia.
– Yhdessä ryypätään ja aamulla huomataan, että yksi porukasta on kuollut.
Lahtea on sanottu Suomen Chicagoksi siellä tapahtuvien rikosten korkean määrän takia.
– Chicagoa on pidetty rikoksentekijöiden kaupunkina. Se oli myös teurastamokaupunki. Lahdessa oli teurastamoita sodan molemmin puolin. Me (poliisi) pidämme Lahtea kuitenkin turvallisena kaupunkina.
Lahdessa henkirikosten osuus on verrattain suuri myös määrältään. Kaupungissa on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin neljä henkirikosta vuodessa, mikä on kolmanneksi eniten koko Suomessa. Lahti on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki.
Määrällisesti eniten henkirikoksia tehdään Helsingissä, jossa poliisin tietoon tuli viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 11 henkirikosta.
Jyväskylässä henkirikosten tekotapa potkiminen
Jyväskylässä tehtiin kymmenen viime vuoden aikana kolmanneksi eniten henkirikoksia Suomessa asukasmäärään suhteutettuna.
Rikoskomisario Eila Koivuniemi Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että Jyväskylässä henkirikokset tapahtuvat yksityisasunnoissa ja tuttavien tekeminä.
– Viime vuosina tapahtuneet henkirikokset on tehty pääosin juoppoporukkojen välienselvittelyissä. Ne vastaavat normaalia suomalaista henkirikosta.
Koivuniemen mukaan henkirikokset tehdään usein teräaseella, mutta viime vuosina potkimalla tehdyt henkirikokset ovat olleet melko yleisiä.
– Yksityisasunnossa äidytään antamaan jonkinlaista sakinhivutusta.
Koivuniemen mukaan henkirikoksia tapahtuu joskus myös perheväkivallan yhteydessä, joissa tekijät ovat yhtälailla miehiä ja naisia.
Tulokset osa juttusarjaa
Henkirikostilastot on saatu Poliisiammattikorkeakoulusta. Suhdeluku kertoo ilmoitettujen rikosten määrästä suhteessa asukaslukuun ja ne ovat vuoden 2003 ja 2014 vuoden huhtikuun väliseltä ajalta.
Luvut kertovat vain poliisin tietoon tulleista rikoksista. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Optulan Rikollisuustilanne 2013 -tutkimuksen mukaan vuosittaisten henkirikosten määrää ei voida selvittää täydellisellä tarkkuudella. Syynä ovat esimerkiksi ne alkoholistien väkivaltavammakuolemat, joissa vammojen syntytapaa on jälkikäteen mahdotonta selvittää. Tällaisille tilanteille on tyypillistä, että silminnäkijöitä ei ole ja jos on, he eivät yleensä muista mitään. Lisäksi ulkoisen väkivallan aiheuttamien vammojen lopullinen vaikutus kuolemaan voi olla epäselvä uhrin heikon yleisen terveydentilan takia. Näitä kuolemia saattaa olla useita vuodessa.
Toisin kuin muissa rikostyypeissä, henkirikoksissa viranomaisilta piiloon jäävien tapausten määrää on yleisesti pidetty vähäisenä. Optulan mukaan viranomaiset ja tutkijat arvioivat kuitenkin, että joka vuosi muutama tahallinen henkirikos jää tulematta ilmi. Kyse on yleensä kadonneista henkilöistä, joita ei löydetä ja joiden katoamisen syytä ei voida varmuudella selvittää.
Juttu on osa MTV Uutisten rikosjuttusarjaa, jossa tarkastellaan rikosten jakautumista kaupungeittain. Aiemmin olemme kertoneet raiskaus-, pahoinpitely- ja huumausainerikollisuudesta.